Valtuustoryhmän toiminta

Tässä kansiossa Vihdin Puolesta ViPu ry julkaisee materiaalia, joita sen jäsenet ovat esitelleet esim. valtuustossa tai lautakunnissa.



Vihdin Uutiset ViPun vastaukset 2012

Vihdin Puolesta ViPu-valtuustoryhmän vastaukset Vihdin Uutisten kyselyyn valtuustoryhmän aikaansaannoksista lähetetty 29.03.2012

Vihdin Puolesta ViPu-valtuustoryhmä on vaatinut päätöksentekoon oikeudenmukaisuutta, lakien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamista, avointa kilpailutusta sekä avoimuutta ja keskustelevuutta päätöksentekoon. Ryhmämme on kyseenalaistanut päätettäviä asioita ja korjauttanut havaittuja virheitä. Pienryhmän tärkein rooli on ollut vaikuttaa kaikilla tasoilla päätettäviin asioihin ja suunnitelmiin. Olemme tehneet useita aloitteita kuntalaisten palvelujen parantamiseksi.
Tässä muutama esimerkki tehdystä valtuustoryhmämme työstä valtuustokaudella:

- esittäneet huolemme kunnan talouden vastuista esim. takaukset ulkopuolisille
- ottaneet voimakkaaksi kantaa perusopetuksen ja päivähoidon tilojen asianmukaisuudesta esim. Nummelanharjun koulun hanke ja Lankilan päiväkodin päätetty laajennus
- osallistuneet aktiivisesti kuntastrategian valmisteluun
- tuoneet esiin ja kannattaneet kuntalaisten verorasituksen oikeudenmukaisuutta esim. vakituiseen asumiseen kohdistuva kiinteistövero
- torjuneet perusopetuksen menoleikkauksia esim. keväällä 2009
- kannattaneet Vihti-lisän säilyttämistä
- vastustaneet henkilöstökuluihin päätettyjä hallitsemattomia miljoonaleikkauksia
- peräänkuulutimme palveluverkkosuunnitelman laadinnassa myös alueellista tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta esim. lähikoulujen säilyttäminen
- olleet mukana turvaamassa kuntalaisille puhdasta ja terveellistä juomavettä mm. Vihdin Veden johtokunnan ja kunnanhallituksen päätöksenteossa
- olleet työryhmässä aktiivisesti valmistelemassa Vihdille ilmastostrategiaa
- korostaneet asuntostrategian merkitystä maankäytön ja asumisen hallittuna välineenä esim. esitykset ja valtuustopuheet
- korostaneet varhaisen lapsuuden tukemisen merkitystä ja onnistuneesti esittäneet lisämäärärahaa talousarvioon esim. 1-2 luokkien tukiopetukseen ja saman ryhmän iltapäivätoimintaan
- esittäneet päätöksentekoon lisää avoimuutta ja demokraattisuutta esim. aloite valtuuston kyselytunnin käyttöönotosta sekä selvittäneet ylikunnallisen päätöksenteon ongelmia
-osallistuneet valtuustoryhmien väliseen keskusteluun mm. Valtuustoasiain neuvottelukunnassa
- esittäneet ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin lisäpanostusta esim. sijaiskiellon poistamista kaikilta henkilöstöryhmiltä, lukion psykologipalveluihin lisäystä, perusopetukseen +130.000 € lisäystä, nuoriso-ohjaajan palkkaamista ja Nummelanharjun koulun II-vaiheen rakennushankkeen aikaistamista ja lukuisia muita.

Vihdin Puolesta ViPu-valtuustoryhmä jatkaa samalla aktiivisella linjalla.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 10.12.2012 Asia no 6, Perusturvakuntayhtymä Karviaisen perussopimuksen päivittäminen

Karviainen aloitti toimintansa jo vuonna 2008, jolloin ensimmäinen perussopimus hyväksyttiin. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kotipaikaksi päätettiin Vihti.

Perussopimuksen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi, koska Nummi-Pusulan kunta eroaa jäsenyydestä vuoden 2013 alussa kuntaliitoksen johdosta.

Perussopimuksessa määritellään, että jäsenkunnat antavat kuntayhtymälle tehtäväksi ja vastuulle järjestää asukkailleen terveydenhuoltolain mukaiset palvelut ja sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislakien mukaiset palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa.

Karviaisen yhtymähallitus esitti nyt, että sopimuksella siirretäisiin erikoissairaanhoito Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle. KH ei esitä tätä siirtoa valtuustolle. Tulevana vuonna 2013 erikoissairaanhoito toimii omana tulosalueenaan konsernihallinnossa.

Vuonna 2013 ovat asiakaspalveluiden ostot Karviaiselta noin 44 milj. euroa ja erikoissairaanhoitopalvelujen ostot HUS:lta noin 28 milj. euroa eli yhteensä noin 72 milj. euroa.
Vihdin talousarvion toimintakatteesta noin 133 milj. euroa ovat Karviaisen ja erikoissairaanhoidonkulut lähes 60%:a.

Vihdin kunnan osalta Karviaisen talousarvion arvioidaan tänäkin vuonna ylittyvän 500.000 eurolla. Kunnanvaltuusto joutuu sen talousarviomuutoksissa tänä iltana hyväksymään.

Karviaisen yhtymähallituksella on valta ja vastuu kuntalaisille tärkeästä palvelutehtävästä.

Vihdin Puolesta ViPu –valtuustoryhmä olisi jo vuonna 2008 ollut valmis perustamaan palvelut isäntäkuntamallilla, mutta silloin muut jäsenkunnat eivät vielä siihen suostuneet.

Myös nyt olisi pitänyt valmistella Karviaiseen isäntäkuntamallia, koska kuntayhtymään jää vain kaksi kuntaa. Sote uudistuksen odottaminen ei ole riittävän hyvin perusteltu syy siirtää sekä taloudellisesti että hallinnollisesti tärkeää päätöstä eteenpäin.

Isäntäkuntana olisi helpompi seurata palvelujen tuottamista, niiden hintaa ja laatua. Päätökset olisivat kuntalaisille avoimia ja niihin voisi tehdä tarvittaessa nopeitakin korjaavia toimenpiteitä huomioiden taloudellinenkin tilanne.

Erikoissairaanhoidossa, Lohjankin sairaanhoitoalueella on tapahtumassa suuria kuntalaisten palveluihin, ainakin jollain tasolla, vaikuttavia muutoksia. Vuoden alussa toteutuu mm. ensivastetoiminta eli läheisemmin, sairaankuljetuksien vastuun siirtyminen. Suunnitteilla on pitkään ollut myös yhteispäivystys. Toteutumistaan odottaa myös lasten ja nuorten psykiatrian vahvistamista koskevat suunnitelmat. Mikäli näiden kaikkienkin osalta sekä valvonta että rahavastuu annetaan kuntayhtymälle, jonka yhteistyökyvyn heikkoutta on voimakkaasti, mutta aiheellisesti kritisoitu, joudutaan ehkä taas toteamaan, että päätös ei ainakaan kaikilta osin ole ollut harkittu, taloudellinen ja siten myös onnistunut.

Näillä kommenteilla Vihdin Puolesta ViPu –valtuustoryhmä hyväksyy KH:n esityksen.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 10.12.2012 Asiat no 1-5

Asiat not 1-5, Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin purkaminen, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon järjestäminen, KUUMA-yhteistyön pysyvä ratkaisu, Hiiden Opiston johtosäännön muutos ja Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen.

Päätämme tänään valtuustossa liikelaitoskuntayhtymä Puhdin purkamisesta, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon järjestämisen jatkamisesta, KUUMA-yhteistyön pysyvästä ratkaisusta, Hiiden Opiston johtosäännön muutoksesta ja Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta.

Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin purkamisesta päättävät sen jäsenyhteisöt, koska Nummi-Pusula on irtisanonut sopimuksen kuntaliitoksesta johtuen. Kuntayhtymän palvelut Vihdille järjestetään jatkossa siten, että Puhdin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut siirretään liikkeenluovutuksella Kunnan Taitoa Oy:lle. Tietohallinnon ja tietotekniikan palvelut, mukaan lukien teletekniikan sopimusten ja toimittajan hallinta, siirretään samoin liikkeenluovutuksena Kuntien Tiera Oy:lle. Puhelunvälityksestä Vihdin kunta sopii suoraan Karkkilan kaupungin, Karviaisen ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän kanssa. Työsuojelupäällikkö palautuu nyt Vihtiin työhyvinvointikoordinaattori -nimikkeen muodossa. Näin Puhdin kaikki nykyiset palvelut tulevat järjestettyä muulla tavoin.

Koko henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusten ja järjestelyjen seurauksena muiden toimijoiden palvelukseen. Sopimukset siirtyvät pääsääntöisesti uusille toimijoille, osan sopimuksista Puhti irtisanoo. Puhdin lakkauttaminen ei näin ollen ole erityisen työläs toimenpide.

Jatkossa päätökset, kuten palvelujen hinta, tehdään osakeyhtiöissä. Vihdin kunta vain ostaa tarvitsemiaan palveluja.
Vihdin kunnalle niiden hinta on tänä vuonna ollut vähän yli miljoona euroa, mitä se onkaan tulevaisuudessa?

Länsi-Uudenmaan kuntien (KARKKILA, LOHJA, SIUNTIO JA VIHTI) ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon toimintaa koskeva yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen:
Lohjan kaupunki toimii isäntäkuntana ja vastaa säädettyjen tehtävien hoidosta. 1.1.2008 käynnistynyt Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys jatkaa uuden Lohjan organisaatiossa omana ympäristöterveyspalvelut –tulosalueena. Monijäsenisenä toimielimenä toimii ympäristö- ja rakennuslautakunnan jaosto.

Jaoston tehtävänä on ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintää säätelevien lakien mukainen viranomaispäätöksenteko. Jaoston päätöksiin ei ole otto-oikeutta. Jaoston kokoonpano muodostuu seuraavasti: Lohja 2, Karkkila 1, Siuntio 1 ja Vihti 1 jäsen sekä varajäsenet eli 2+3.
Lohjan edustajat toimivat jaoston puheenjohtajina. Kuka päättää jatkossa Vihtiä koskevista asioista ja kuka valvoo sopimusperusteisten suunnitelmien toteutumista?

Nykyisessä lautakunnassa on Vihdillä 3 jäsentä. Jatkossa saamme jaostoon yhden jäsenen, joten Vihdin päätösvalta ja vaikutusmahdollisuus väistämättä vähenee.

Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyy ympäristöterveyspalvelujen tulosalueelle oman nettositovan talousarvion sekä taloussuunnitelman. Niihin sisällytetään muiden kuntien vuosittaisten palvelusopimusten mukaiset menot ja tulot. Vihdin osuus tänä vuonna noin 340t€

KUUMA-seutu liikelaitos perustaminen, sopimuksen hyväksyminen..
KUUMA-kuntien edunvalvontayhteistyötä hoitaa vuoden 2013 alusta uusi perustettava liikelaitos, jonka isäntäkuntana on Kerava.

KUUMA-seutu liikelaitoksen kunnat sitoutuvat yhteistyöhön yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Yhteistyön arvoperusta on kuntien itsenäisyys, keskinäinen luottamus ja hyödyt KUUMA-alueelle kokonaisuutena.
Yhteistyön painopisteet ovat seuraavat:
1) Alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen
2) Omistajapolitiikka
3) Palveluyhteistyö

Yhteistyötä toteutetaan vuosittain laadittavan taloussuunnitelman mukaisesti.
Taloussuunnitelma valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa. Talousarvion ja - suunnitelman hyväksyy liikelaitoksen johtokunta.

KUUMA-seutu liikelaitoksen hallintoa varten Keravan kaupunginvaltuusto asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan liikelaitoksen johtokunnan, joka toimii Keravan kaupunginhallituksen alaisena sopijakuntien yhteisenä toimielimenä. Liikelaitoksen johtokuntaan nimitetään asemavaltuutuksen perusteella kustakin kunnasta valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Lisäksi johtokuntaan voidaan valita enintään neljä lisäjäsentä.

KUUMA-seudun sopimukset siirtyvät sopimuskumppanin suostumuksella KUUMA-seutu liikelaitoksen vastuulle. Liikelaitos huolehtii jatkossa näiden sopimusten tarkistamisen valmistelusta ja hyväksymisestä sekä uusista sopimuksista yhdessä sopimus- kumppaneiden kanssa.
KUUMA-seutu liikelaitos valtuutetaan tarkastamaan ja tarvittaessa valmistelemaan uudelleen myös muut KUUMA-yhteistyöhön liittyvät sopimukset.
Keravan kaupunginvaltuusto asettaa ja hyväksyy KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet johtokunnan esityksestä.
Liikelaitoksen toiminnasta ja taloudesta ja toiminnan vastuista suhteessa tämän sopimuksen ulkopuolisiin tahoihin vastaa Keravan kaupunki toiminnan ylläpitäjänä.

KUUMA-seutu liikelaitos hoitaa jatkossa alueen yhteisiä edunvalvontapalveluja ja ne jäävät isäntäkunta Keravan kaupungin ylläpitovastuulle. Nyt näitä asioita on käsitellyt KUUMA hallitus, jossa on ollut Vihdillä kaksi edustajaa, joista tänä vuonna vain toinen on osallistunut kokouksiin. Ehkä liikelaitoksenkaan edunvalvontapäätökset eivät kiinnosta Vihtiläisiä luottamushenkilöitä. Vihdin oma päätösvalta heikkenee.

Hiiden Opiston johtosäännön muutos kuntaliitoksista johtuen:
Jatkossa Lohja, Vihti ja Siuntio sopivat kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä toimialueellaan. Ylläpitäjäkunta on Lohjan kaupunki.
Opiston hallinnosta ja taloudesta, mukaan luettuna valtionosuuksien- ja avustuksien ja muiden saamisien hakemisesta, huolehtii Lohjan kaupunki ja sen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.
Hiiden Opistolla on yhteinen johtokunta, johon Lohja valitsee neljä (4) jäsentä, Vihti kolme (3) jäsentä sekä Siuntio yhden (1) jäsenen ja samoin valitaan varajäsenet eli 4+4. Lohja ja Vihti vuorottelevat kaksivuotiskausin johtokunnan puheenjohtajana. Täälläkin päätösvalta poistuu tai ainakin heikkenee.
Tällä kaudellakaan Hiiden Opiston johtokunta ei ole julkaisut yhtään pöytäkirjaansa, jotta sen toimintaa voisi seurata Vihdissä. Toivottavasti ainakin tämän vuoden talousarviossamme sivistyskeskuksen tavoitteissa mainittu raportointi, on jo hallinnassamme.
Talousarviossa olemme varanneet Hiiden Opistolle noin 280t. euroa.

Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen ja hyväksyminen:
Perussopimuksessa sovitaan kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä Muutoksia sopimukseen ovat:
1. Kuntayhtymän nimi on Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on edelleen Lohja.
2. Kuntayhtymän jäsenkuntia jatkossa ovat: Hanko, lnkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti
3. Ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminnasta ja tehtävistä vastannut johtokunta lopetetaan.

Sen puheenjohtajana on ollut pitkään vihtiläinen EL ja se on toiminut Vihdissä. Mikähän on todellinen syy sen lopettamiseen?

Edellä mainitut tehtävät ja palvelut siirtyvät yksi Keravalle, kolme Lohjalle jatkossa siis yhä enemmän muiden hoidettaviksi.

Nämä päätökset, joilla perustamme uuden liikelaitoksen (Keravalle) ja siirrämme palveluja osakeyhtiöiden tai isäntäkunnan (Lohja) tuottamaksi ovat poliittisia päätöksiä. Meidän tulisi tarkkaan harkita myös lopputulosta. Kuinka paljon olemme valmiit antamaan tai siirtämään päätösvaltaamme muille. Onko tarkoitus, että tulevan valtuuston päätettäväksi jää vain joitain pienempiä juoksevia asioita? Pystymmekö hetken päästä edes seuraamaan, minkälaisia ”toimielimiä” on päättämässä Vihtiläisten asioista ja voimmeko niitä enää edes valvoa? Ostamme palveluja, mutta onko meillä jatkossa edes sen edellyttämää osto-osaamista? Saammeko ns. sikaa säkissä?
Seuraava kunnanvaltuusto päättää suoraan vain pienestä osasta kuntalaisia koskevista asioista. Muut päätökset on hajautettu kuntayhtymiin, liikelaitoksiin sekä erilaisiin osakeyhtiöihin.
Näillä kommenteilla Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy edellä luetelluista asioista (1,2,3,4,5) KH esitykset.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 10.12.2012 Vuoden 2013 talousarvio, taloussuunnitelma 2014-15

Olemme kuulleet useita eri ryhmien näkemyksiä aiheesta. Siksi tulenkin keskittymään tässä puheessa muutamiin asioihin, joita haluamme nyt korostaa erityisesti.

Eilen YLEn uutisissa verohallinto myönsi yllättyneensä tämän vuoden yhteisöveron tuotosta. Tammi-marraskuun osalta tuotto on tippunut 22 % eli noin viidenneksen. Syynä tähän ei suinkaan ole yritysten huono taloudellinen menestyminen vaan ns. verosuunnittelu. Siinä yritys voi ihan laillisesti, ulkomaisen yhtiön osansa avulla, maksaa veroa maahan missä vero on pienempi. Valtion rahoissa se nyt tarkoittaa n. miljardi euroa.

Kuluneiden lähivuosien aikana Vihdissä tiukan menokurinkin aikana on voitu vuosittaiset menoylitykset vuoden lopussa kattaa talousarviota suuremmilla verotuloilla. Onneksi.
Seuraamme valtuustoryhmässä jopa kuukausittain Vihdin verotulojen kehitystä. Näin tiivistä seurantaa ei muuten tehdä edes kunnanhallituksessa.
Ensimmäistä kertaa valtuustovuosinani olen todella huolissani. Talousarviokirjan kunnanjohtajan katsauksessa kerrotaan kyllä, että tulemme tekemään selvästi alijäämäisen tilinpäätöksen tältä vuodelta.
Marraskuun 2012 verotilitys kuitenkin kertoo, että olemme jäämässä verotuloissa vielä tilinpäätösennusteestakin: puhdas veikkaus 1 – 1.5M? (TPenn=106.552 te, TA=107.888 te).
Tilinpäätöksen 2012 alijäämä tulee siis olemaan järkyttävä. Tilannetta voisi enää pelastaa tilinpäätöksen yhteydessä "paljastettavat" kaavoitussopimuskorvaukset. Nehän olivat v. 2011 tilinpäätöksessä jopa 1.8 miljoonaa euroa.
Kuntaliiton verokehikon optimistinen ennuste ensi vuodelle vaatii aktiivista seurantaa. Toivon, että jokainen uusi valtuutettu perehtyy julkisiin veronsaajapalveluihin ja sen tietoihin.
Optimisti saa olla, mutta ei hölmö.

Grafiikka on hyvä esitysmuoto, kun halutaan havainnollistaa kehitystä, mutta sen toivoisi olevan oikeaa tietoa. TA-kirjan sivu 27, Verorahoituksen kehitys -grafiikka. Sen perusteella v. 2013 taso olisi 160 Me tietämillä. Vihdin valtionosuudet ja verotulot ovat kuitenkin ennakoitu olevan yhteensä vain n. 138 Me. Mustan palkin eli valtionosuuksien osuus nostaa palkin kokonaisuutena liian korkeaksi. Ilari korjannee asian.

Kunnanjohtaja oli omassa esityksessään lähtenyt voimakkaasti ja useilla esityksillä, henkilöstön olosuhteita korjaavalle linjalle. Hyvä niin. Toivoa siis sopii, että panostus henkilöstöön nyt, viimeinkin, on panostus Vihdin kestävyyteen ja kantokykyyn tulevien haasteellisten vuosien aikana.

Kunnanhallitus poisti kj-esityksestä controllerin. Uskomme, että sen tarve konkretisoituu paremmin vasta tulevan vuoden aikana.
Kunnan valvontavastuu silti korostuu kun toimintoja ulkoistetaan. Tämä ehkä konkretisoituu uuden perhepäivähoidon johtajan virassa. Hänen vastuulleen tulee myös yksityisten päiväkotien valvonta. Toivoa täytyy, näin tekniikan aikakaudella, että johtajatason henkilön työaika ei kulu yksinkertaisten hallinnollisten asioiden käsin kirjaamiseen.

Perusopetuksen tuntikehys sekä minimi- ja tavoitekertoimet kuvaavat vain osittain perusopetuksen määrää ja laatua. Ns. POP-raha tuntuu olevan se vakiokeino, johon kunnassamme turvaudutaan. Muissa kunnissa talousarviomitoitus tehdään ilman tätä Perusopetus paremmaksi –rahan vaikutusta. Sen käytöstä jopa sovitaan KH-tasolla.

Nyt, ensimmäistä kertaa valtuustokaudellani on nostettu esille keskustelu myös kouluohjaajien eli entisten kouluavustajien osuudesta perusopetukseen. Opettajien sijaistamisessa on heitä Vihdissä käytetty huomattavasti. Toivottavasti tästä käytöstä tulee jatkossa vähintäänkin kasvatus- ja koulutuslautakuntaa kiinnostava aihe.

Sanotaan, että ne jotka pitävät eniten meteliä myös saavat enemmän. Kunnan toimialoista ehkä hiljaisimpia ja hillityimpiä vaatimusten esittäjiä ovat aina olleet kulttuuripuolen edustajat.
Juhlat on juhlittava, kun on niiden aika ja vuosi 2013 on juhlien vuosi. Sekä kirjasto, museo että galleria tarvitsevat resursseja ja tukea, kaiken arjen pyörittämisen keskellä, niiden järjestelyihin.
Toivomme, että eri ryhmät nostavat tämän ns. kulttuuri- ja museoassistenttia osittain koskevan tarpeen talousarvioon, edellyttäen sivistyskeskukseen palkattavaksi määräaikainen projektihenkilö, esim. työllistämistuella.

Panostukset lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin Karviaisen ja erikoissairaanhoidollisin toimenpitein eivät ota tuulta alleen. Sitä tärkeämpää onkin panostaa ennaltaehkäisyyn. Esitämme, jälleen kerran, että lisäämme talousarvioon lukiopsykologin viran. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmamme, sisältää tämän yhteisesti todetun tarpeen. Sitä ovat myös nuoret itse esittäneet jo aiemmin. Ne nuoret ovat jo todennäköisesti ehtineet muualle opiskelemaan, eivätkä tästä enää saisi apua tai iloa, mutta tämä olisi myös osoitus heille, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja aktiivisuus kannattaa. Uskomme, että rekrytointivaikeuksista huolimatta sellainen henkilö Vihtiin saadaan, jos sen toiveen vain yhdessä esitämme.
Tästä aiheesta muuten kertoi tänään HS. Lakimuutos on lähdössä lausuntokierrokselle.

Investointityöryhmä teki merkittävää ja tarkkaakin työtä. On valittaen todettava, että tähän talousarvioon sisältyvä investointisuunnitelma ei enää vaikuta kovin suunnitellulta. Nummelan koulutiloja koskevat loppuvuoden uutiset saivat kaikki heittämään ns. härän pyllyä. Kouluja koskevat sisäilmaongelmat tulevat hoitamattomina yhteiskunnalle, eli meille kaikille paljon kalliimmaksi, joten tämä on kunnan yhteinen asia. Tästä syystä esitämme, että arvioimme muiden pienempien investointien ajoitusta vielä uudelleen.
Esitämme, että s. 194 Kunnallistekniikka, Liikunta-alueiden rakentaminen, poistetaan 90.000 e (sis. Lankilan skeittipaikka 50.000 e ja Etelä-Nummelan liikuntapuiston suunnittelu 40.000 e ).

Ratapuiston huoltorakennukseen varattu määräraha, joka oli suunnitelmassa jo tänä vuonna 150.000 e, on jo käytetty muihin tarkoituksiin. Vuodelle 2013 siihen esitetäänkin 200.000 e. Jos nyt esittäisimme senkin siirtoa myöhemmäksi, voisi se maksaa taas lisää 50.000 e. Ei taida kannattaa.

Karviaisen tilamuutoksiin on vuodelle 2013 varattu 450.000 e (Nummelan ja KK terveysasemat). Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tulee tämäkin ylittymään. Tänä vuonnahan 500.000 e määräraha ylitettiin 34 %. Kertonee jotain kunnan valvonnan ja ohjauksen tasosta.

Vihdin Puolesta ViPu –valtuustoryhmä esittää, että lisäämme talousarvioon lukiopsykologin viran 1.8.2012 alkaen 30.000,00 euroa ja s. 194 Kunnallistekniikka, Liikunta-alueiden rakentaminen, poistetaan 90.000 e (sis. Lankilan skeittipaikka 50.000 e ja Etelä-Nummelan liikuntapuiston suunnittelu 40.000 e ).

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 10.12.2012 Valtuustoaloite kyläkaavat

Vihdin kunta on Helsingin seudulla merkittävä itsenäinen kunta, jolla on oma maapoliittinen ohjelma ja asuntostrategia, joiden yhteensovittamista laaditaan ensi vuonna. Vihdin luonto on poikkeuksellisen kaunis ja sen merkitystä vetovoimatekijänä tulee vahvistaa. Asuinalueiden suunnittelussa tulee entistä tarkemmin varmistaa toisaalta, että Vihdin kaunis luonto on aistittavissa asuinalueilla ja toisaalta ohjata yhdyskuntarakennetta hallitumpaan suuntaan siten, että kokonaan rakentamiselta vapaita alueita jää riittävästi.

Turvallisuutta voidaan lisätä siten, että kunnan kaikki asuinalueet pidetään elinvoimaisina.

Hyväksytyssä Vihdin kunnan tasapainotetussa strategiassa 2013 korostetaan kunnassa olevia virkeitä ja toimivia kyliä. Viime aikoina on kuitenkin ELY-keskus voimakkaasti alkanut vastustaa kyliin ja haja-asutusalueelle rakentamista. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä kylien näivettymiseen ja tuhoon.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vihdin kunta tehostaa kyläkaavoituksen nopeuttamista, jotta kyliin saadaan ajantasaiset osayleiskaavat ja sitä kautta kylien asemakaavat. Kaavojen laadinta tulee aloittaa mahdollisimman pikaisesti, jotta Vihdissä säilyy vireät ja toimivat kylät.

Vihdissä 10.12.2012

Vihdin Puolesta ViPu –valtuustoryhmä

Aili Bertling Mirja Juselius

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 12.11.2012 Asia no 1, Kaavoitusohjelma 2013

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Vihti on monimuotoinen kunta kaavoittaa laadukkaita asuin- ja työpaikka-alueita. Kaavoissa tulee huomioida myös alueen tarvitsemat palvelutarpeet.

Hyvässä maankäytön suunnittelussa tulee kuunnella kaikkia osapuolia. Silloin julkinen valta, markkinatoimijat ja kansalaisyhteiskunta kohtaavat erilaisissa vuorovaikutus-, neuvottelu- ja päätöksentekotilanteissa. Eri osapuolilla on erilainen asema, intressit ja erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin.

Avainkysymys on se, miten aikaansaada viranhaltijoiden, asukkaiden ja poliitikkojen yhteinen tahto ja näkemys kunnan tulevaisuudesta.
Kaavoitusohjelma 2013 on haastava, koska henkilöstöä ei tällä hetkellä ole riittävästi toteuttamaan näin laajaa ohjelmaa. Nyt tulee laittaa kaavat kunnan kannalta tärkeysjärjestykseen.

Vihdin Puolesta ViPu valtuustoryhmä teki tämän vuoden tammikuussa valtuustoaloitteen, että Vihdissä kaavoitettaisiin myös Ojakkalan ja Otalammen tuleviin keskustakaavoihin senioritalojen rakennuspaikoiksi sopivia tontteja. Nyt hyväksyttävässä kaavoitusohjelmassa on todettu, että varsinkin ikääntynyt väestö tarvitsee esteettömän liikkumisen mahdollistavia asuntoja taajamien keskustoissa, palveluiden läheisyydessä. Tämä tarve huomioiden, tulee siis taajamien keskuksia kehittää tämän tyyppisten asuntojen tarjoajina.

Kuluvan vuoden kaavoitusohjelman tavoitteessa tähän tarpeeseen vastattiin vain mm. Nummelan keskustan asemakaavamuutoksella, Huhdanmäen asemakaavamuutoksella korttelissa 90 sekä Nummelan Pajuniityn eteläosan asemakaavalla. Nyt vuoden 2013 kaavoitusohjelmassa mukana ovat Ojakkalan ja Otalammen keskustan kaavamuutokset, kuten aloitteessamme esitimme.

Vihdissä on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä tilanne myytävien omakotitonttien osalta, joten nyt tulisikin panostaa monipuolisten ja laadukkaiden asuinalueiden kaavoitukseen. Kunnan monimuotoisuus tulee näkyä myös laatuvaihtoehdoissa. Korkealaatuisten tonttien myyntiä omalta osaltaan edesauttavat kunnan maltillisina pidettävät veroprosentit. Tavoitteenahan on, että meillä on kaavoitettuja omakotitontteja myös järviemme rannoilla.

Vihdin kaavoituksen ongelmana on ollut pitkään saada riittävästi erilaisia yritystontteja tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolelle. Tämäkin kaavoitusohjelma tavoittelee eri paikkoihin kaavoitettavia yritystontteja, jotta niiden kokonaistarjonta lisääntyisi.

Taloudellinen hyöty ei saa olla ykkösasia kuntaa kaavoitettaessa. Ympäristöarvot tulee olla yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun kaavoja laaditaan luonnon herkille alueille esim.(kaava Oj 16).
Samoin historiamme ja kulttuuriarvomme tulee huomioida kaavoissa esim.(kaava N95). Kaavoituksen tulee säilyttää ympäristömme turvallisena ja viihtyisänä sekä huomioida myös kyliemme imago tukemalla haja-asutusalueiden kokonaisvaltaista kehitystä.

Näillä kommenteilla olemme Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmänä hyväksymässä Vihdin kunnan kaavoitusohjelman vuodelle 2013.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 01.10.2012 Isolähteen Vesihuolto-osuuskunnan kahden pankkilainan omavelkainen takausanomus

On ehkä hyväkin, että vihtiläiset eivät ole olleet edelläkävijöitä vesiosuuskuntien perustamisessa, koska yhteiskunnan pelisäännöt tähän asiaan joko puuttuvat tai muuttuvat.
Elokuussa Yle uutisoi, että vesiosuuskuntia saattavat odottaa mittavat veromätkyt. Jos laskutus on tapahtunut kunnallisen sektorin toimesta, on verottajan tulkinta, että osuuskunnalla ei ole riittävästi liiketoimintaa, joka oikeuttaisi arvonlisäverovähennyksiin. Ne tultaneen siis perimään takaisin.

Huomattava on myös, että mikäli osuuskunta aikoo hakea arvonlisäveron palautusta, sen tulee toimia itsenäisesti viiden vuoden ajan ennen yhdentymistä alueen vesihuoltolaitokseen. (ELY, Haja-asutuksen vesihuolto, Vesihuolto-osuuskunta, 2. korjattu painos 2012).
Isolähteen laskelmissa alv:n palautus (n. 96.000 e) on huomioitu lainasummaa vähentävänä, joten se ilmeisimmin viisi vuotta aikoo pysyä itsenäisenä, vaikkakin runkoverkoston siirtäminen vesilaitokselle mainitaan suunnitelmassa. Onko nämä takauspäätökseen sisältyvät lainalaskelmat siis oikein? Jos eivät, niin kahden vuoden sisällä osuuskunta tullee hakemaan lähes 100.000 e, todennäköisesti kunnalta.
Vastauksen tähänkin olisi saanut pyytämällä verottajalta asiaan muutaman satasen maksavan ennakkopäätöksen. Nyt sitä ei ole esitetty.

Isolähteen vesiosuuskuntahanke on ollut jo pitkään vireillä. Siihen on Vihdin Veden toimestakin kohdistettu merkittävää työpanosta suunnitelmien yms. laadinnassa. Avustushakemuskin on kuntaan tullut jo maaliskuussa 2012.
Voi siis hyvällä syyllä kysyä, miksi hankkeesta ei ole edes pyydetty Vihdin Veden johtokunnan lausuntoa?
Mikäli tässä hankkeessa onkin tarkoitus laajentaa Vihdin Veden toiminta-aluetta ns. halvalla, on pakko todeta sen tapahtuvan melkoisen kavalasti. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen perustaminen ja laajentaminen vaatii aina lausuntoa valvovalta viranomaiselta sekä asukkaiden kuulemista.

Avustusperiaatteet
Kunnassa on viime vuosina uudistettu merkittävästi esim. liikunta- ja nuorisojärjestöjen avustusten jakamista, kehitetty sitä yhä avoimempaan, tasapuolisempaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Avustuksilla on selkeä hakuaikansa. Valitettavasti kunnassa on nyt tullut esille myös vakavasti suhtauduttava rikosepäily, jossa on julkisen rahan, avustusten, maksatuksessa ollut epäselvyyttä.
Näiden asioiden valossa tulee myös teknisen keskuksen vesihuoltoavustuksia koskevat periaatteet tehdä kaikille kuntalaisille yhtä avoimiksi ja läpinäkyviksi. Tulkinnanvaraisuus ja taloudellinen varautumattomuus ei kuulu hyvään hallintoon.
Tekninen lautakunta myönsi 19.9.2012 tälle yhdelle hankkeelle lähes koko talousarvioon vesihuoltohankkeiden avustamiseen varatun määrärahan avustuksena, ilman riittäviä periaatteellisia linjauksia, selvityksiä ja yleisesti kuulutettua hakuaikaa.

Valtuustossa hyväksytty vesihuollon kehittämissuunnitelma ei sisällä riittävän kattavaa periaatteistoa, mikäli vesihuoltohankkeiden toteutus alkaa Vihdissäkin vastata niiden todellista tarvetta. Se ei anna vastauksia kysymyksiin, joita sinänsä kannatettavat hankkeet tarvitsevat suunnittelunsa perustaksi. Miten suhtaudutaan erilaisiin kiinteistöihin (vakituinen/loma-asutus, elinkeinotoiminta), mikä on liittyjien vähimmäismäärä (riittääkö kaksi), tuleeko liittyä sekä puhtaaseen veteen että viemäröintiin, jne., jne.
On tietysti hienoa, jos nyt Isolähteen hankkeen myötä muutkin mahdolliset ja vireilläkin olevat hankkeet tulevat osallisiksi samoista ehdoista ja linjauksista. Kunnan talouden kannalta se voi kuitenkin johtaa kestämättömään tilanteeseen ja kuntalaisten kasvavaan eriarvoisuuteen ja tyytymättömyyteen.

Takauksia ei Vihdin Veden vesihuollon kehittämissuunnitelman periaatteissa ole mainittu. Valtuuston esittelytekstissä sanotaan, että Vihdin kunnan takausten ja lainojen myöntämisperiaatteissa suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti kunnallisia palveluja täydentäviin hankkeisiin.
Tämä perustelu ei tässä toimi.
Mikäli kunnallisia palveluja täydennetään tällä tavalla, niin se ei voi koskettaa vain alueellisestikin rajattua osaa kuntalaisista.
Siihen saakka kunnes vesihuolto-osuuskunta on liitetty Vihdin Veteen kyse on veden ja jäteveden puhdistuksen myynnistä Vihdin konsernin ulkopuoliselle yhteisölle, osuuskunnalle, jonka jäsenet itse ovat vastuussa vesihuollostaan niin kuin muutkin Vihdin Veden toiminta-alueen ulkopuolella olevat ovat.
Millä periaatteilla nyt siis takaukset myönnetäänkään?

Vesiosuuskuntien talouden merkitys kunnan kantokykyyn
Useissa kunnissa on osuuskunnille annettu alennusta vähintäänkin puhtaasta vedestä, mitä erilaisimpiin perusteluihin tukeutuen.
Seurauksena on, että kunnallisen vesilaitoksen taksoitus on erilainen eri asiakkaille.
Osuuskunnan jäsenethän joutuvat muutoin vastaamaan samasta vesimaksusta kuin muutkin kunnallisen vesihuoltolaitoksen asiakkaat + osuuskuntansa hallintoon ja verkoston ylläpitoon liittyvät kustannukset.

Alennusmenettelyyn liittyy kuitenkin omat ongelmansa. Joissain kunnissa siitä onkin jo luovuttu. Se on johtanut vesiosuuskuntien taloudelliseen kestämättömyyteen. Tämän johdosta on päädytty vuosittaisten avustusten maksamiseen suoraan kunnan kassasta. Täyttyykö tässäkään kuntalaisten tasapuolisuus?
Kunnanhallitus on vastuussa omistajaohjauksesta. Sen tulisi varmistaa, että osuuskuntien osalta Vihdin Veden käytäntö on hinnoittelultaan tasapuolinen, kestävä ja koko kunnan vesihuollon kehitystä tukeva.

Lopuksi
Vesiosuuskuntien perustaminen on kannatettavaa. Riittävän ja laadultaan hyvän veden merkitystä ei voi väheksyä eikä jäteveden käsittelyn toimivuutta ylenkatsoa.
Näiden hankkeiden perustaminen vaatii jopa kohtuullisuuden rajoissa olevaa kansalaispanosta ja aktiviteettia. Valtuuston tulee innostaa ja osaltaan helpottaa kunnallisen vesihuollon ulkopuolella toimivia ja asuvia vesihuollon järjestämiseen lain vaatimalle tasolle.
Linjauksien laatimisen aika on nyt, muuten toiminta menee kuntalaisen ja valtuutetunkin kannalta aika säveltämiseksi.

Vihdin Puolesta ViPu –valtuustoryhmä esittää:
Ennen takaussitoumuksen antamista valtuusto edellyttää, että
1. Isolähteen vesihuolto-osuuskunta toimittaa kuntaan verottajan ennakkopäätöksen koskien ALVn vähennysoikeuttaan
2. Vihdin Veden johtokunnalta pyydetään lausunto
3. Laaditaan ja valtuustolla hyväksytetään vesiosuuskuntia koskevat avustusperiaatteet (sis. myös takaukset)
4. Laaditaan Vihdin kunnan omistajaohjauksena vesimaksuja koskeva vuosittaisten alennusten/avustusten periaatteet

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 01.10.2012 Asia no 2, Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Olemme valtuustossa käsitelleet useita kertoja Kunta-asunnot Oy:n osakkeiden ostoja, asuntojen myyntiä ja erilaisten takauksien myöntämistä Vihdissä jo vuodesta 2001 alkaen.
Vuonna 2001 käynnistettiin selvitys asunto-omistuksen uudelleen järjestelystä. Vihti ryhtyi perustajaosakkaaksi (50tmk) K-A (6.3.01) Vuonna 2002 päätettiin, että emme myy kunnan arava-asuntoja Kunta-asunnoille.

Vuonna 2006 valtuusto viimein hyväksyi kaupan, tarkkaan sovittujen ehtojen mukaisesti, ja omistusoikeus siirtyi 1.7.2006 Kunta-asunnot Oy:lle. Vuoden 2006 kaupan hyväksyin, koska sen ehdot olivat kunnan riskin kannalta hyväksyttävät. Kuitenkin vuonna 2009 valtuusto enemmistöpäätöksellä käsitteli uudelleen jo v. 2006 myytyjen osakkeiden kaupan ehtoja ja muutti vuonna 2006 takausten osalta sovittuja ehtoja.

On huomattava, että 29.6.2006 allekirjoitetussa osakassopimuksessa kohdassa 7.4. lainojen vakuudet todetaan: Mikäli osakkeenomistaja on antanut takauksen tai muun vakuuden Kunta-asunnot Oy:öön tai sen tytäryhtiöön apporttina siirtyvän vuokratalokiinteistön tai -yhtiön puolesta, Kunta-asunnot Oy tai sen tytäryhtiö sitoutui vapauttamaan kyseisen vakuuden osakkaan käyttöön ja järjestämään uuden vakuuden yhden vuoden kuluessa siitä, kun omistusoikeus on siirtynyt.

Siis sopimuksen mukaan Vihdin antama kunnan takaus tai vakuus olisi pitänyt vapautua jo 1.7.2007.

Kunta-asunnot Oy osti Kiinteistö-Vihti Oy:n osakkeet vuonna 2006. Valtuuston kokouksessa 22.05.2006 listan asia no 3 hyväksyttiin siten, että kunta saa kaupasta rahan lisäksi Kunta-asunnot Oy:n osakkeita noin 3,5 milj. eurolla.

Mikähän näiden osakkeiden arvo on nyt vai saimmeko vain takuumiehen roolin?

Vuonna 2009 Kunta-asunnot Oy sai omistamilleen Kiihteistö-Vihti Oy:n osakkeille lainojen ja niihin sisältyvien muiden lainaehtojen vakuudeksi noin 9,6 milj. eurolle Vihdin kunnalta täytetakauksen ja osaan lainasta omavelkaista takausta jatkettiin. Perusteluna jo silloin oli, että ilman kunnan täytetakausta lainaehtojen muutokset tulevat vaikuttamaan Kiinteistö-Vihti Oy:n vuokranmääräytymiseen korottavasti.

Vihdin kunnalla oli tilinpäätöksen 2011 mukaan takausvastuita Kunta-asunnoille n. 6,76 milj. euroa, näistä n. 6,3 milj. eurolle on täytetakausvastuu.

KH:n esitys on nyt, että valtuusto päättää myöntää Kunta-asunnot Oy:n tytäryhtiölle Kunta-aravat Oy:lle 1456 690 euron omavelkaisen lainatakauksen. Eli tämän jälkeen Vihdillä on jo yhteensä yli 8 milj. euroa takausvastuita Kunta-asunnot Oy:lle.

Kunta-asunnot Oy:n mukaan rahoituksen uudelleenjärjestely on keskeisin osa yhtiön hallituksen hyväksymistä toimenpiteistä joilla yhtiön rahoitusasemaa vakiinnutetaan. Perustelut tälläkin kertaa ovat, että järjestelyllä turvataan yhtiön mukaan myös sosiaalisen vuokra-asumisen toteuttamista kohtuullisin vuokrin, järjestelyn toimiessa jopa ehdottomana edellytyksenä toteuttamiselle.

Jo toisen kerran Kunta-asunnot lupaa kohtuullisia vuokria Vihdissä oleville vuokra-asunnoilleen. Netistä voimme kuitenkin katsoa, että KAS:n vuokrat esim. KT kaksio 60m2 Nummelassa on noin 20%:a kalliimpi kuin toisen yleishyödyllisen toimijan kaksion vuokra.

Vuokralaisten asema piti parantua, kun vuokra-asunnot siirtyvät ammattimaiseen hoitoon. Tieto/taito piti olla parempi kuin kunnan hoitamana esim. vuokrien määritys, asukasdemokratia ja asuntokannan hoito.

Mitä tapahtui? Lupauksia, lupauksia ja lupauksia…

Tämänkin takauspäätöksen jälkeen jää kysymyksiä. Miten Kunta-asunto Oy:n asuntojen vuokrat saadaan kohtuulliseksi, säilyvätkö asunnot vuokra-asuntoina ja mitä vielä kunta joutuu tekemään, jotta meillä olisi riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Vihdissä?

Viime valtuuston kokouksessa tekemämme aloite vuokra-asuntojen valvontasuunnitelman tekemisestä ja sen noudattamisesta on tässä tilanteessa erittäin kiireellinen.

Vihdin Puolesta ViPu-valtuustoryhmä edellyttää, että Kunta-asunnot Oy:n tavoite pitää olla yhtiön pääomarakenteen vahvistaminen, jonka tulee tapahtua oman toiminnan tervehdyttämisen kautta, ei nykyisten omistajien lisäpääomapanostusten avulla.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 01.10.2012 VALTUUSTOALOITE

Vihdin kunnan alueella toimivien vesihuoltohankkeiden avustusperiaatteiden täsmentäminen ja päivittäminen

Vihdin Veden vesihuollon kehittämissuunnitelmaan sisältyvät vesihuoltohankkeita koskevat avustusperiaatteet täsmennetään ja päivitetään vastaamaan hankkeiden edistämisen, niiden taloudellisen kestävyyden ja kunnan taloudellisen sekä toiminnallisen varautumisen edellyttämää tarvetta. Laaditaan riittävän selkeä, avoin toimintamalli ja ohjeistus, joka tukee kunnallisen vesihuollon ulkopuolelle jäävien vesihuoltohankkeiden suunnittelua ja toteutusta sekä julkista tukea saavien hankkeiden toiminnallista ja taloudellista seurantaa. Avustusperiaatteiden tulee sisältää kaikki hankkeeseen mahdollisesti kohdistettavat tukimuodot, kuten suunnitteluapu, rakennusaikainen valvonta, taloudellinen avustus ja takaukset. Avustusperiaatteet hyväksytetään valtuustolla valtuustokausittain. Vihdin kunnan konserniin kuuluvan Vihdin Vesi Oy:n johtokunta velvoitetaan antamaan tuen myöntämisestä vastuulliselle toimielimelle lausuntonsa ja arvionsa tukea hakeneesta hankkeesta Sen tulee seurata hankkeiden edistymistä, raportoida niistä kunnanhallitukselle sekä tehdä esityksiä avustusperiaatteisiin tarpeellisiksi katsomistaan vuosittaisista päivityksistä.

Vihdissä

1.10.2012

Mirja Juselius Aili Bertling

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 03.09.2012 Asia no 4, Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tilinpäätös vuodelta 2011

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmänpuhe/MJ

Tämän tilinpäätöksen käsittely on farssi. On tehty paniikkiratkaisuja, pyritty välttelemään omaa vastuuta sekä koeteltu toimivaltojen ja kuntademokratian rajoja.

Itse tilinpäätös ei ammattitilintarkastuksen mukaan sisällä olennaisia virheitä ja puutteita.
Sisäinen valvonta ei tilintarkastajan havaintojen perusteella kuitenkaan toimi asianmukaisesti. Palveluiden hankintojen kilpailuttamatta jättäminen ja toimivaltojen ylitykset palveluiden ostoissa ovat saattaneet aiheuttaa vahinkoa. Tästä tilintarkastaja antoi muistutuksen, eikä puolla vastuuvapauden myöntämistä kuntayhtymän johtajalle, ylilääkärille eikä ikäihmisten palvelulinjajohtajalle.

Tarkastuslautakunta käsitteli asiaa omalta osaltaan ja pyysi asianmukaisesti lausunnot yhtymähallitukselta sekä yhdessä että erikseen kaikilta muistutuksen saaneilta viranhaltijoilta. Se ei kuitenkaan muuttanut ammattitilintarkastajan esitystä valtuustolle siitä, että vastuuvapautta johtaville viranhaltijoille ei tulisi antaa.

Lain mukaan valtuuston tulee hyväksyä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Kunnanhallitus käsitteli tilinpäätöstä myös 18.6. Tämä tieto puuttuu nyt mukana olevasta aineistosta. Kunnanhallitus otti silloin, kunnanjohtajan esittelystä, jarrumiehen roolin, vieläpä ilman pätevää syytä ja toimivaltuutta. Päätös oli, että asiaa valmistellaan kesän aikana, jotta eri kuntien valtuustoissa saadaan aikaiseksi yhtenevät päätökset. Mentiin siis siinäkin tietoisesti, ohi lain, yliajalle.
Millä ja keiden myötävaikutuksella yhtenevät päätökset eri kunnissa syntyvätkään, kun ylin päättävä elin on valtuusto ja sen tulisi käsitellä tilinpäätös ja vastuuvapaus suoraan tarkastuslautakunnan esityksestä?
Paniikkinappula pohjassa syntyy vain huonoja päätöksiä.

Yhtymähallitus otti vallan omiin käsiinsä. Se, siis yksi tilivelvollisista, tilasi Audiatorilta selvityksen, jonka tuli sisältää perustellut arviot sekä mahdollisesta taloudellisesta vahingosta että toiminnan moitittavuudesta.
Selvitys on ammattimaisesti laadittu. Sen puutteiksi voitaneen kuitenkin lukea, että se on tilattu tietyin reunaehdoin (vain hankintalainsäädännön valossa), tilaajan toimittaman aineiston pohjalta (jota ei ole julkistettu) sekä sen, että konsultilta saamiemme tietojen mukaan hintavertailussa ei ole huomioitu laatutasoa palvelujen tuottajille asetettujen vaatimusten osalta. Mahdollisen taloudellisen vahingon arviointiin sitä ainakaan itse en käyttäisi. Huomattava on myös, että yhtymähallitus myös itse hyväksyi sen ja päätti lähettää sen omistajakunnille tiedoksi.

Audioprolta yhtymähallituksen tilaaman selvityksen johtopäätös, vain ja ainoastaan, on suoraan kunnanhallituksen 27.8. päätöksen perustelu.
Karviaisen johtoryhmässä istuvan kunnanjohtajamme valmistelema ja tekemä esitys kunnanhallitukselle oli, että se esittää valtuustolle tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä. Tämä tuli päätökseksi. Jätin eriävän mielipiteen kirjallisena. Päätösesitys valtuustolle tulee siis nyt kunnanhallitukselta eikä tarkastuslautakunnalta ja se poikkeaa sekä tarkastuslautakunnan että tilintarkastajan esityksistä.

Kaikessa julkisessa toiminnassa tulee noudattaa tarkoin lakia. Tuntuu, että tämän asian käsittelyssä on unohdettu myös virkavastuu.
Tapauksemme ei ole valitettavasti ainutlaatuinen. Ei hankintavaltuuksien ylitysten osalta eikä kilpailuttamatta jättämisen osalta. Julkisuudessa on keväällä ollut myös Ylä-Savon SOTE. Siellä päätettiin julkistaa sisäisen valvonnan raportti valtaosaltaan.
Siellä todetaan, että palvelutarpeen kiireellisyys, esitetyt näkemykset lääkäripulasta, potilasturvallisuudesta, hoitotakuuvelvoitteesta tai hankintamenettelyprosessin vaikeudesta eivät oikeuta asianomaisia vastuussa olevia virkamiehiä tai yhtymähallitustakaan toimimaan vahvistettujen säännösten vastaisesti tai ohjaavan lainsäädännön vastaisesti. (Hankintalaki mahdollistaa suorahankinnat, kun menettelytapa, valtuudet ja perustelut ovat kunnossa.)

Nummi-Pusulan kunnanhallitus päätyi 20.8.2012 kokouksessaan pyytämään tarkastuslautakunnalta lausunnon. Mielenkiintoisinta on se, kuinka kuntademokratia voi eri kunnissa toimia eri lailla vaikka kyse on yhteisestä kuntayhtymästä, sen perussopimuksesta ja hallintosäännöstä.

Kuntayhtymän hallitus, joka siis on valtuuston valitsema, ei hyväksy, 21.8.2012 kokouksen pöytäkirjan mukaan, tarkastuslautakunnan antamia huomautuksia yhtymähallitukselle eikä kuntayhtymän johdolle. Tarkastuslautakunnalla ei heidän mielestään ole toimivaltaa. Huomautukset eivät näin ollen aiheuta toimenpiteitä.
Näin Karviaisessa sisäinen valvonta alkaa jopa ohjaamaan ulkoista valvontaa.
Huomautuksia on siis annettu. Huomautukset selviäisivät tarkastuslautakunnan 1.6.2012 kokouksen pöytäkirjasta, joka lain perusteella on julkinen asiakirja.
Eikö edes tämä ole oleellista tietoa valtuutetuille kun vastuuvapautta tilivelvollisille, myös kuntayhtymän hallitukselle, nyt käsitellään. Mediassahan jo kiireellä toitotettiin, että puhtain paperein selvisivät. Ilmankos, kun pyykinpesijöitä täällä on riittänyt.

Karviaisen hallintosääntö 56§ Tarkastuslautakunnan valmistelu jäsenkuntien valtuustoille, kertoo että valtuuston tulee vähintään viikkoa ennen saada arvio tavoitteiden toteutumisesta. Sääntöjen noudattaminen ei taida olla Vihdin vahvuus.

Vihdin Puolesta ViPu valtuustoryhmän tavoitteena on myös tehdä laillisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä, jotka eivät muotoseikkojenkaan perusteella kaadu valitusteiden varrella.

Esitys:
Vihdin Puolesta ViPu valtuustoryhmä esittää, että valtuusto palauttaa Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tilinpäätöksen 2011 valmisteluun tarkastuslautakunnalle.

Äänestys palautusehdotuksesta

Uusi Esitys:
Vihdin Puolesta ViPu valtuustoryhmä esittää, että valtuusto
- merkitsee tilintarkastuskertomuksen tietoonsa
- hyväksyy tilinpäätöksen
- sisäiseen valvontaan, palveluiden hankintojen kilpailuttamatta jättämiseen ja toimivallan ylityksiin palveluiden ostoissa liittyvän tilintarkastajan muistutuksen vuoksi ei myönnä vastuuvapautta kuntayhtymän johtajille, ylilääkärille ja ikäihmisten palvelulinjajohtajalle
- myöntävät vastuuvapauden muille tilivelvollisille tilikaudelta 1.1.2011 – 31.12.2011


Eriävät mielipiteet Mirja Juselius ja Aili Bertling

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 03.09.2012 Asia no 11, Valtuustoaloitteet, Vuokratalojen asukasvalintojen ja vuokranmäärityksen valvontasuunnitelma

Vihdin Puolesta ViPu-valtuustoryhmän aloitepuhe/AB

Vihdissä vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Vihdissä on paljon tyhjiä vuokra-asuntoja etenkin yleishyödyllisissä vuokrataloissa. Tämän aamun vuokraovi.com sivulta löytyi Vihdissä 76 kpl vapaata vuokra-asuntoa, joista vapaarahoitteisia asuntoja oli vain 5 kpl. Tarve kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on kova, mutta valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet liian korkealle, jotta niitä tavallinen palkansaaja voisi vuokrata esim. eilisen Vihdin Uutisten KAS (Kunta-asunnot) vuokra-asuntoilmoitus 2 h+k, 58m2, vuokra 867,56€/kk, lähes sama vuokra kuin Helsingistä vastaavan kokoisessa asunnossa. Syyt korkeisiin vuokriin on selvitettävä ja mahdolliset virheet korjattava ja jatkossa panostettava vuokrien valvontaan, jotta vuokra-asunnot eivät olisi turhaan tyhjinä kunnassamme.
Uusien yritysten kuntaan saamisenkin ehtona on saada työntekijöille kohtuuhintainen asunto. Teemme seuraavan aloitteen:

<- Takaisin alkuun



VALTUUSTOALOITE

Vihdin kunnanhallitus päätti elokuussa siirtää Kunta-asunto Oy:n vuokratalojen asukasvalinnat pois kunnalta. Valvontaoikeus ja –velvollisuus säilyy edelleen kunnalla eli kunta valvoo valtioneuvoston vahvistamien asukasvalintaperusteiden noudattamista aravarajoituslain nojalla. Päätös oli hyvä, mikäli kunta pystyy hoitamaan valvontatehtävän tehokkaasti.

Myös valtion tukemien vuokratalojen vuokravalvonta on siirtymässä kuntien hoidettavaksi. Tämä on ARAlta iso päätös. Mutta ainakaan Vihdin kunnalla ei tällä hetkellä ole riittävästi osaavaa henkilöstöä hoitamaan kattavasti ja suunnitelmallisesti asukasvalintojen ja vuokrien valvontaa. ARAn 11.07.2012 uudessa ohjeessa kunnille tulee selkeä tehtävä valvoa, että aravakotien hinnoittelussa pysytään lakien edellyttämässä kohtuullisuudessa ja omakustannusperiaatteessa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vihdin kuntaan laaditaan valtion tukemien vuokratalojen asukasvalintojen ja vuokranmäärityksen valvontasuunnitelma. Koko kunnan alueella tulee olla riittävän yhtenäinen käytäntö kaikille valtion tukemia vuokra-asuntoja omistamille yhteisöillä asukas-valinnoissa ja vuokranmäärityksissä. Valvontasuunnitelmassa tulee olla määriteltynä ainakin asukasvalintojen ja omakustannusvuokrien valvontatapa sekä seuranta- että raportointisuunnitelmat. ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) onkin antanut niiden laatimiseen hyviä ohjeita. Onhan kunta yleishyödyllisten asuntojen asukasvalintojen ja vuokrien valvontaviranomainen.

Vihdissä 03.09.2012

Aili Bertling Mirja Juselius

+ muut allekirjoittaneet

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 11.6.2012 Asia no 1, Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2011

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe /AB

Vihdin kunnan tarkastussäännössä, jota on viimeksi hyväksytetty valtuustossa vuonna 1999 sanotaan, että esim. Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.
Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti.
Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lautakunnan tehtäviä on myös tarkastussäännössä määritelty siten, että kuntalain lisäksi, lautakunnan on tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tältä pohjalta muutamia huomioita arviointikertomuksesta:

Tarkastuslautakunta kertoo, että se on heti valtuustokauden alussa omaksunut itselleen jatkuvan seurannan periaatteeseen perustuvan toimintatapamallin, jolla valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurantaa on toteutettu arviointikertomuksen kohteena olevan vuoden kuluessa.

Miten seuranta on näkynyt kunnan toiminnassa?

Epäselväksi jäi se, että tarkastuslautakunta ilmoittaa, että se on myös pyrkinyt arvioimaan vuonna 2011 tehtyjä säästötoimenpiteitä, niiden oikea-aikaisuutta ja riittävyyttä. Miten ja missä?.

Karviaisen osalta lautakunta on analysoinut talouslukuja ja ohjauksen puutetta. Valtuusto ei voi nyt tarkistaa onko tiedot oikeita, koska meillä ei ole käsiteltävänä Karviaisen vuoden 2011 tilinpäätöstä. Huomioimatta on jäänyt miten Karviaisessa hallintoa on hoidettu ja miten valvontavastuulliset ovat työnsä hoitaneet.

Tiedotusohjeet Karviaiseen saatiin vasta vuonna 2012, vaikka se on toiminut jo kolme vuotta ja kuntayhtymän johtaminen on etääntynyt peruskunnan päätöksenteosta. Tarkastuslautakunta hyvin korostaa, että juuri Karviaiseen kohdistuvan Vihdin kunnan ohjauksen taloudellinen merkitys on koko kunnan osalta ratkaisevan suuri. Ohjaus tai sen puute näkyy taloudellisessa tuloksessa ja kuntalaisten palvelutasossa. On huomattava, että Perusturvakuntayhtymä Karviaisen perustamisen yhteydessä siirtyi kuntayhtymän ja erikoissairaanhoidon suora ohjaus- ja valvontavastuu kunnanjohtajalle.

Viranhaltijoiden mukaan lähtökohtana on ajateltu, että kuntakonsernin yhteisöjen valvontavastuulliset valvovat yhteisöjään kokonaisnäkemyksellä ja raportoivat valvottavien yhteisöjensä asiat kunnanhallitukselle, myös yhteisöjen arviointikertomukset. Onko näin tapahtunut?
Tarkastuslautakunta on hyvin kiinnittänyt huomiota, että kunnan palveluverkossa on edelleen tehokkuudeltaan heikkoja kiinteistöjä. Miksi niitä ei ole suoraan nimetty?
Tarkastuslautakunta toteaa myös, ettei sellaisia uusia investointeja tule tehdä, joissa ei päästä lähellekään optimikokoa pienestä palvelutarpeesta johtuen. Tänään valtuustossa päätämme kahdesta eri rakennushankkeesta ja voi vain kysyä täyttyvätkö nämä tarkastuslautakunnan kriteerit. Investoinnit pitää mitoittaa oikein, jotta kunnan talous pysyy tasapainossa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että tarkastelukokonaisuus kohdistuu ensisijaisesti kunnan toimintaan kokonaisuutena, strategiaan, keskeisiin tavoitteisiin ja tavoitteiden toteutumiseen. Tämän lisäksi arviointia suoritetaan myös palvelukeskuskohtaisesti.

Kunnalla oli vuodelle 2011 asetettu yhteensä 121 (vuonna 2010 tavoitteita oli 168) toiminnallista tavoitetta ja 16 kuntatavoitetta. Tavoitteista toteutui 82 +12 kpl eli n. 68,6 %, toteutumatta jäi 43 kpl eli n. 31,4 %.

Tarkastuslautakunta on aikaisemmissa arviointikertomuksissaan kiinnittänyt huomiota tavoitteiden määrän lisäksi tavoitteiden selkeyteen, laatuun ja mitattavuuteen.

Miksi lautakunta ei ole huolestunut vuonna 2011 toteutumattomista sitovista tavoitteista ja niiden toiminnallisesta ja taloudellisesta vaikutuksesta?

Tarkastuslautakunnan kanta on vain, että tavoitteiden ja mittarien määrä on oltava riittävän pieni, jotta mittaamiseen käytetty resurssi olisi oikeassa suhteessa sillä saavutettavaan hyötyyn.

Tavoitteet asetetaan ja hyväksytään ensimmäisenä lautakunnissa. Onko niiden käsittely siellä jäänyt puutteelliseksi?

Arviointikertomuksessa todetaan, että jo vuonna 2009 tarkastuslautakunta kiirehti vuonna 2001 laaditun konserniohjeen päivittämistä ja hyväksyntää ajantasaiseen ja nykyistä konsernirakennetta vastaavaan muotoon. Vieläkään sitä ei ole tuotu valtuuston hyväksyttäväksi. Samoin asuntostrategian valmistuminen myöhästyi usealla vuodella. Vihdissä on tapana, että strategiat, sopimukset, erilaiset ohjeet ja säännöt eivät vastaa käytäntöä, vaan ovat vanhentuneita. Esim. hallintosääntö muutettiin §:n 13 kohdalta kesken vuotta 2011. Kenenkähän vastuulla on, että niitä seurattaisiin ja tarkistettaisiin mitä vahinkoa ne ovat ehtineet mahdollisesti aiheuttaa kunnalle ennen uusimista? On hyvä, että tarkastuslautakunta on ensimmäisen kerran huomannut toiminta-kertomuksen asiavirheet ja puuttunut niihin.

Valitettavasti toteutumatta jäi tavoite ”sujuva valmistelu ja päätöksenteko”. Mittarit olivat selkeitä määrällisiä mittareita. Kunnanhallituksen kokouksista 48 % kesti yli tavoiteajan ja valtuuston kokouksista peräti 62,5 %. On hyvä, että tarkastuslautakunta piti tavoitetta vähintäänkin haasteellisena, ellei täysin epärealistisena. Todeten, että jo pelkästään eri valtuustoryhmien määrä ja valtuutettujen kuntalain mukainen puheoikeus, voidaan ennakoida että ainakin tilinpäätös- ja talousarviovaltuustot kestänevät yli kaksi tuntia. Vihdin Puolesta ViPu valtuustoryhmän mielestä pitäisi huomioida myös kokouksissa käsiteltävien asioiden määrää ja laajuutta, jotka varmasti vaikuttavat ylipitkiin kokouksiin. Parempi olisi useampi kokous kuin ylipitkät kokoukset. Hyvin valmisteltu on myös puoleksi tehty.

Vuosittainen tarkastuslautakunnan arviointikertomus on yksi tapa antaa tietoa kunnan asioiden hoidosta myös kuntalaisille.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy edellä mainituin kommentein esitetyn arviointikertomuksen vuodelta 2011 merkitä tiedoksi.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 11.6.2012 Asia no 2, Tilinpäätös 2011

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän kannanotto

Otamme myös kantaa Karviaisen tilinpäätöksen käsittelyyn.

Vihdin Puolesta ViPu valtuustoryhmä ei ole saanut riittävästi perusteita, ohittaa lain vaatimuksia Karviaisen tilinpäätöksen käsittelystä kesäkuun loppuun mennessä.

Onko tarkoitushakuista lykätä käsittelyä hamaan tulevaisuuteen?

pj. Aili Bertling

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 11.6.2012 Asia no 3, Vuoden 2011 henkilöstöraportti

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/ AB

Motivoitunut henkilöstö on kunnan arvokkain pääoma ja sen tärkein voimavara. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että vuosia jatkuneet säästötoimenpiteet ovat haitanneet henkilöstön toiminnan kehittämistä.

On hyvä, että henkilöstöraportissa voi seurata vuosittain samoilla mittareilla henkilöstön tilaa. Vuonna 2010 hyväksytyn henkilöstöstrategian toteuttaminen ei ole vielä tuonut suuria muutoksia ainakaan johtamiseen, koska se sai työtyytyväiskyselyssä koko kunnan alhaisimman pistemäärän 2,68, kun maksimipistemäärä on 4. Kyselyn johtaminen kohta ”kunnan luottamushenkilöt (poliittiset päättäjät) johtavat kuntaa hyvin” sai koko kunnassa pisteitä 2,37 ja tekninen keskus antoi vain 2,05 pistettä. Tulee selvittää, mistä näin alhainen pistemäärä johtuu, jotta voidaan tehdä oikeita toimenpiteitä ja kehittää kuntaamme paremmaksi työpaikaksi. Parannettavaa siis on.
Johtajuuskyselyssä parhaiten on onnistuttu kehityskeskustelujen säännöllisissä pitämisissä, pisteitä 3,83 (max 4), mutta niitä ei ole koettu työn kannalta kuitenkaan hyödyllisiksi. Olisi hyvä tarkastella keskustelujen sisältöjä ja seurata paremmin niistä saatujen palautteiden toteutumista työpaikalla.
Työtyytyväiskyselyn vastausprosentti on kuitenkin liian alhainen, vain 57,3% . Kyselyyn vastanneiden määrän tulee olla korkeampi, jotta voitaisiin tehdä merkittävämpiä korjaavia toimenpiteitä. Vakinaisten työntekijöiden suhteellinen osuus kuntamme työntekijöistä on viime vuonna vähentynyt, v. 2010 se oli 73,9% ja nyt 71,4%. Määräaikaisen työvoiman lisääntymisen johtuu vakinaisen henkilöstön poissaoloista, etenkin lisääntyneistä pitkistä sairauspoissaoloista, jolloin sijaistarve on kasvanut.
Huolestuttavaa on, että pitkien sairauspäivien määrä on viime vuodesta edelleen kasvanut eikä lyhyiden osuus niistä ole paljoa laskenut. Syitä asiaan on selvitettävä ja korjaavia toimenpiteitä on jatkettava. Jatkuvat henkilöstösäästöt sijaiskielloilla ja palkattomilla vapailla pahentavat tilannetta. Työterveyshuoltokulujen jatkuva vuosittainen kasvu tulisi jo näkyä jossain.

Vihdissä vuoden 2011 aikana päättyi kaikkiaan 88 (v.2010 69) vakinaista palvelussuhdetta, joista työstään erosi 59 (38) henkilöä. Valitettavasti vain 29 (35) henkilöä eli vain kolmannes täytti lähtöhaastattelun. Raportissa ei nytkään kerrottu, miksi saatiin vielä vähemmän lähtöhaastatteluja kuin viime vuonna ja ketkä jättivät vastaamatta. Olivatko he eläkkeelle lähtijöitä vai muita palvelussuhteesta eronneita? Haastattelujen perusteella päättyneissä palvelussuhteissa tyytymättömiä oltiin mm. kehitysmahdollisuuksiin ja palkkaukseen, lisäksi työn jakoon ja määrään sekä henkilöstöresurssointiin. Mikä vaikutus Vihdin kunnan henkilöstöpolitiikalla on ollut lähtemiseen (esim. sijaiskielto, palkattomat vapaat ym.)?

Uuden henkilöstöstrategian tavoite on, että Vihdin kunta on hyvä työnantaja, jonka osaava, työhönsä sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö tekee mielekästä työtään turvallisessa työympäristössä.
Olemmeko päättäjinä onnistuneet tukemaan strategian tavoitteita?

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä kiitää henkilöstöä kunnan hyväksi tehdystä hyvästä työstä ja toivomme henkilöstölle jaksamista näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina.
Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy edellä mainituin kommentein esitetyn henkilöstöraportin vuodelta 2011 merkitä tiedoksi.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 11.6.2012 Aloitteen puhe

Vihdin Puolesta ViPu-valtuustoryhmänpuhe/MJ

Päätöksenteko monimutkaistuu joka saralla. Jatkuvasti käynnissä olevat muutokset ja seudulliset kehittämishankkeet aikaansaavat hallitsemattomaa kaaosta, ainakin näin luottamushenkilön näkökulmasta. Tulee tunne, että kenelläkään ei ole kokonaisuus hallinnassa. Asioihin liittyy yhä monimutkaisempia sopimuksia ja strategioita, joita tulisi aina arvioida Vihdin kunnan edun kannalta riittävän kokonaisvaltaisesti, mutta myös yksityiskohtia huomioiden.
Ei edes viranhaltijalla ole sellaista mahdollisuutta ottaa kaikkia asiaan liittyviä riippuvuussuhteita huomioon, mitä me päättäjinä jäämme kaipaamaan.

Joissakin kunnissa on jo käytössä asioita valmistelevia toimielimiä. Ne kokoavat yhteen visioita ja tulevaisuudennäkymiä sekä yhteensovittavat ne paikalliseen näkemykseen ja tahtotilaan eli käytännössä strategioihin sekä päätettäväksi tuleviin sopimuksiin ja sitoumuksiin. Toimielimellä ei ole päätäntävaltaa, vaan se vain valmistelee, parhaan kykynsä mukaan, niin että kunnan tai tarkoituksenmukaisen alueen etu tulee sitten päätöksenteossa huomioonotettavaksi.
Esim. Nurmijärvellä on kuntakehitysjohtajan alainen kuntakehitystoimikunta.

Toimielimellä helpotetaan asioiden valmistelua, myös viranhaltijan osalta, kun hän antaa tarvittaessa oman asiantuntijuutensa toimikunnan käyttöön vain asiapohjalta.
Hieman vastaava työryhmä toimii Vihdissä tällä hetkellä kunnanhallituksen alaisena keskittyen kuitenkin vain kunnan investointien käsittelyyn. Se palvelee enemmänkin kunnan sisäisiä tarpeita eikä sen toimintatapa ole tähän tarkoitukseen soveltuva.

Tänään päätettävänä olleet MAL –aiesopimus ja Uudenmaan liiton perussopimus ovat juuri tämänkaltaisia asioita, isoja kokonaisuuksia, joiden vaikutuksia ja sitovuutta ei ole päättäjille avattu. Monellako valtuutetulla on ollut aikaa tai osaamista arvioida päätöksiemme todellisia vaikutuksia tai edes niihin sisältyviä todellisia mahdollisuuksia? Useat vastaavat tulevaisuuden päätökset edellyttävät niin lain, asetusten, säädösten ja erikoisalojen tuntemusta kuin seudullistakin näkemystä.
Tarvitsemme työrukkasen, jolla on halu ja kyky paneutua laajoihin kokonaisuuksiin vain asiapohjalta ja tuoda esiin myös mahdolliset vaihtoehtoiset toimintamallit.
Hyvänä esimerkkinä voisin tuoda esiin kunnan Ilmastostrategian valmistelun. Keskustelua käytiin laajasti ja monipuolisesti. Osasyynä se, että toimielimellä ei ollut ns. rahavaltaa. Yhteistyö oli hämmästyttävän sopuisaa ja tuottavaa.

Valtuustoaloite

Esitämme, että Vihdin kuntaan perustetaan asioiden valmisteluun ja etukäteisarviointiin keskittyvä toimikunta. Se valmistelisi päätöksentekoon liittyviä suurempia seudullisia tai kuntayhteistyötä koskevia aihealueita ja sopimuksia, ilman päätäntävaltaa. Asiantuntijoina toimielin käyttäisi keskusten viranhaltijoita ja muita aiheeseen liittyviä, myös ulkopuolisia, tahoja tarpeen mukaan.
Aloite otetaan myös Valtuustoryhmien neuvottelukuntaan käsiteltäväksi niin, että luodaan yhteisesti hyväksyttävä organisaatio- ja toimintamalli. Me allekirjoittaneet teemme seuraavan valtuustoaloitteen, että Vihdin kunnan organisaatioon perustetaan Kuntakehitystoimikunta.

Tavoitteena on luottamushenkilöistä koostuva, noin 5 jäseninen tarpeeseen perustuva, asiapohjainen valmisteleva elin, jonka tuotokset ja toimintatapa on avointa ja osallistavaa.

Vihdissä 11.6.2012

Vihdin Puolesta ViPu-valtuustoryhmä

Aili Bertling Mirja Juselius

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 11.6.2012 Asia no 9, MAL-aiesopimus

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmänpuhe/MJ

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullinen tahdon ilmaus. Tämä seutu, enemmän tai vähemmän metropoli, kattaa 14 hyvin erilaista kuntaa. Yhteistä kaikille on, että jokainen haluaa menestyä. Tällä sopimuksella meille kuitenkin jaetaan porukan huonoimmat kortit.

Ehkä tämä on vain sopimus yhteisistä pelisäännöistä, joiden pohjalta eri kuntien viranhaltijat jatkavat työskentelyään, valtuustojen poliittisista kokoonpanoista ja paikallisuuteen perustuvista näkemyksistä ja usein tarpeistakin huolimatta. Sitovuus on valtuutettujen kannalta siis vain poliittista. Ja peleissähän aina joku huijaa tai pelaa omilla säännöillään.

Tämä sopimus valjastaa virkamiehet toteuttamaan unelmaa, joka ei aina ole meidän paikallispoliitikoiden unelma. Haluaisimme ehkä konkreettisempia ja rivakampia toimenpiteitä ja tarpeiden täyttymistä, kuin mitä seudulliset suurisuuntaiset strategiat ja suunnitelmat meille vihtiläisille osoittaisivat.
Vihdin osalta ne sisältävätkin valitettavan vähän. Ja vielä vähemmän on konkretiaa.

Kun pelisäännöt on sovittu ja panokset varattu, tulee pelimerkkien lunastamisen aika. Asuntojen rakentumiseen, liikennejärjestelmän kehittämiseen ja yhteisen maankäyttösuunnitelman laadintaan sijoitetut panokset tuovat ehkä jotain takaisinkin. Ehkä.

Valitettavasti sopiminen kohtuuhintaisista asunnoistakin vesittyy, kun samaan aikaan saa uutisista tietoa asunnon hankintaan tehtävistä valtion veromuutoksista. Ja kyse ei todellakaan ole verorasituksen vähenemisestä.
Kiinteistöverolla sitten vielä pakotetaan tehostamaan asuntotonttien rakentamista. Väljyys ei ole hyve eikä luonnonrauha opeta yhteisölliseksi.

Liikennejärjestelmä ja sen ylläpito ja kehittämisvastuu on yhä enemmän kuntien ja kuntalaisten vastuulla. Kulje vähemmän, kuluta vähemmän ja maksa enemmän on tämän pokerin nimi. Siinä jakajan käsi voittaa aina.
Liityntäpysäköintialueet toivottavasti sitten ovat muussakin käytössä kuin satunnaisina leirintä- tai raskaan liikenteen levähdysalueina. Hanko-Hyvinkää radan arvioitu 50 miljoonan sähköistys toivottavasti tuo meille Vihtiin muutakin pysyvää energisyyttä kuin sähkönsyöttöaseman Lankilan Perhosniittyyn.

Maankäytön ääripäitä voisivat edustaa Huhmarin erikoistavarakaupat ja Palojärven työpaikka-alue sekä toisaalla Vihdissä Helsingin kaupungin omistama Eerolan siirtolapuutarha-alue. Missä ruletissa arvotaan se mikä näistä hankkeista on tämän aiesopimuksen tukemaa elinkeinopolitiikan toteuttamista, seudun kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja yhteistyötä?

Sopimuksen hyväksyminen
Oleellisin tieto löytyy sopimuksen liitetiedoista. Yksi liite on MAL 2020 toteutusohjelma, joka nyt esitetään valtuustolle vain tiedoksi ja seudullisessa yhteistyössä huomioonotettavaksi. Se ohjelma taas perustuu aiemmin laadittuihin asiakirjoihin. Yksi niistä on Helsingin seudun MAL 2050 –strategiset linjaukset. Se sisältää esim. hajarakentamisen ohjaamista taajamiin toimenpide-ehdotuksella, mikä kuuluu seuraavasti:
Kehitetään taloudellisia keinoja ohjata rakentamista kaava-alueille, esimerkiksi muuttamalla verotuksen periaatteita yhdyskuntarakenteen eheyttä tukevaksi sekä kohdentamalla kuntien palvelujen kustannusvastaavuutta käyttäjän asuinpaikan mukaan.

Ei tarvitse olla kovinkaan luova keksiäkseen kymmenen uutta taloudellista painostuskeinoa, joiden avulla haja-asutusalueen mummonmökin asukkaan kukkaronnyörejä nyitään. Maksa tai ryhmärakenna, se taitaa olla pelin uusin henki.

Tämä MAL- pohjastrategia on siis hyväksytty Helsingin seudun yhteistyökokouksessa, ei kuntamme valtuustossa, kuten HSYK yhteistyösopimus edellytti. Onko siis koko aiesopimukselta pohja poissa? Epäluottamukselle on huono rakentaa.

Näillä kommenteilla, Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy KH esityksen.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 02.04.2012 valtuustoaloitteiden käsittely asia no 6 ja 7

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Olemme vasta huhtikuussa käsittelemässä tehtyjä valtuusto- ja kuntalaisaloitteita, vaikka kuntalaisaloitteet olisi omien sääntöjemme mukaan pitäneet olla valtuustossa käsittelyssä maaliskuun loppuun mennessä. Rimaa hipoen nyt ylitimme aikarajan. Toivottavasti tästä kuntalaiset eivät ole pahastuneet.

Käsiteltävänämme on nyt yhteensä 29 (42) valtuustoaloitetta ja vain 6 (6) kuntalaisaloitetta. Tämän käsittelyn jälkeen jää kesken (4)neljä valtuustoaloitetta ja (1) yksi kuntalaisaloite, jos esityksen mukaan päätämme.
KH:n esitys on, että annetut selvitykset ja toimenpiteet valtuustoaloitteista hyväksyttäisiin ja merkittäisiin tiedoksi. Useissa toimenpiteissä ehdotetaan, että kunnalla ei ole taloudellisesta tilanteesta johtuen resursseja käsitellä aloitteiden asioita tai talousarviossa ei ole eikä ole varattu määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Siltikin aloitteet merkitään loppuun käsitellyiksi.
Muutaman loppuun käsitellyn aloitteen kohdassa mainitaan myös, että aloitteen asiaa selvitellään myöhemmin jonkin muun asian yhteydessä.

Onkohan aloitteiden käsittelyssä syy siihen, että aloitteiden määrä on vähentynyt?

On tärkeää, että kuntalaisten ja valtuutettujen aloitteisiin suhtaudutaan vakavasti ja aloitteet käsitellään asiallisesti ja mahdollisimman nopeasti.

Valtuustoryhmämme toivoo, että toukokuun lopussa järjestettävässä v. 2013 talousarvion valtuustoseminaarissamme ovat esillä ne aloitteet, jotka nyt esitetään loppuun käsitellyiksi nimenomaan määrärahan puutteen takia.

Näillä kommenteilla Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy selvitykset ja toimenpiteet valtuustoaloitteiden johdosta ja merkitsee ne tiedoksi.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 02.04.2012 KV on hyväksymässä lausuntoa valtiovarainministeriölle kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/MJ

Kuntauudistuksen tavoitteeksi on rakennetyöryhmän selvityksen mukaan asetettu elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne muodostuu väestöstä, työpaikoista, taloudesta, palveluista, yhdyskuntarakenteesta ja demokratiasta. Elinvoimaisuus perustuu siis väestörakenteeseen, taloudellisiin resursseihin, hajautumista estävään yhdyskuntarakenteeseen (mm. maankäyttö-, asuminen ja liikenne), luonnollisiin työssäkäyntialueisiin, saavutettavuuteen ja asiointiin, peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksiin sekä vahvaan elinkeinotoimintaan.

Suunnitellulla kuntauudistuksella pyrittäisiin turvaamaan laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut, vahvistamaan kuntien taloutta, kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa sekä luomaan edellytykset yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle. Hallituksen tavoitteena on, että uudet kunnat voisivat aloittaa laajasti vuoden 2015 alusta. Aikataulu on siis hyvin tiukka.

Työryhmän selvityksessä tarkastellaan sekä kuntien nykyisiä että tulevaisuuden haasteita. Työryhmän tuli laatia esityksensä kuntauudistuksen kriteereistä siten, että niiden pohjalta hallitus voi määritellä kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit sekä että niiden pohjalta voidaan valmistella hallituksen esitys kuntarakenne-laista. Kuntaliitos ei ole tavoite, vaan keino rakentaa elinvoimainen ja toimintakykyinen uusi kunta. Miten kuntaliitokset varmistavat edellä mainitut tavoitteet? Vanhassa sanonnassa puhutaan munien laittamisesta yhteen koriin. Tässä keinona on vain korin suurentaminen.

Valtiovarainministeriön asettama kuntarakennetyöryhmä on ehdottanut selvitettäväksi Vihdin ja Karkkilan kuntaliitosta.
Rakennetyöryhmän esityksenä on, että Karkkila ja Vihti muodostavat selvitysalueen, jolla on yhteensä 37.520 asukasta. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Selvityksen tuli sisältää esitykset kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta sekä karttamuotoinen kuntauudistusesitys. Kuntaliitos Karkkilan ja Vihdin kesken huonontaisi uuden kunnan taloutta ja hajottaisi lisää yhdyskuntarakennetta, joten se ei täyttäisi suunnitellun kuntauudistuksen tavoitteita.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän mielestä Vihti on itsenäinen ja kokonainen kunta. Se on elinvoimainen ja vahva peruskunta, jonka kehitystavoitteita tulisi tukea eikä tukahduttaa. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.

Vihdin lausunnossa olevat selvitysehdotukset Kirkkonummen ja Espoon kanssa ovat sinänsä järkeviä. Onhan yhteistyötäkin pyritty kehittämään jo vuodesta 2007 alkaen yhteisten raja-alueiden maankäytön, kaavoituksen ja liikenteen osalta. Selvityksistä voimme saada hyvää, käyttökelpoista tietoa Vihdin pitämisenä itsenäisenä tulevaisuudessakin.
Ryhmämme ei näe järkevänä vastata, että katsomme osaliitokset tarpeellisena. Tarpeellisuus tulee ensin tutkia ja perustella faktoin.
Mikäli Vihtijärveläiset haluavat selvittää Nurmijärveen liittymistä, tulee asiaa tarkastella koko kunnan kannalta, ei vain yhden kylän. Tällöin tulee huomioida mahdolliset ja todelliset muutokset kuntarakenteessamme.

Valtuustoryhmämme pitää välttämättömänä, että kuntarakenneuudistuksessa on kaksi lausuntokierrosta. Toinen tulee järjestää sen jälkeen, kun valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkaisu on julkistettu.

Lisäksi tarvitaan Helsingin seudun metropoliratkaisu sekä verkostomaisen yhteistyön syventämistä erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa. Helsingin seudulla moni haikailee liitoksen vaihtoehdoksi koko aluetta koskevaa yhteistä metropolihallintoa. Kanadan Torontossa sellainen jo purettiin, perusteluina tehokkuus ja globaali kilpailukyky.

Päätöksenteon demokraattisuutta ja lähidemokratiaa tulee kaikin tavoin vain vahvistaa. Uusia hallinnon ja päätöksenteon tasoja ei tule lisätä.

Näillä evästyksillä Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä kannattaa esitetyn lausunnon hyväksymistä.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 30.01.2012 Kunnan asuntostrategia 2012-2016

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Strategian tehtävä on ohjata Vihdin kunta kohti haluttua tulevaisuuden suuntaa. Vihdin kuntastrategiset tavoitteet ovat haasteelliset. Vihti on visionsa mukaisesti metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukunta. Kunnan strategiassa asumisen eri osa-alueiden suunnittelua ohjaavina menestystekijöinä korostuvat turvallinen, viihtyisä, terveellinen, vetovoimainen ja moni-ilmeinen elinympäristö. Vihdille tärkeitä menestystekijöitä ovat mielestämme myös vireät ja toimivat kylät sekä edelläkävijyys ekologisissa asioissa. Näistä menestystekijöistä johdetut tavoitteet ovat asumisen ja ympäristön laatuun ja profilointiin panostaminen sekä riittävä asuin- ja elinkeinotonttivaranto.

Vihdin Puolesta ViPu valtuustoryhmän mielestä tavoitteisiin kuuluu myös panostaa kylien kehitykseen kaavoituksen keinoin ja ohjata asumista niin, että otetaan huomioon luonto- ja kulttuurimaisema-arvot sekä maankäytön muutoksista aiheutuvat vaikutukset. Miten nämä tavoitteet toteutuvat, jos nyt esitetty strategiaharjoitelma hyväksytään?

Olemme tämän valtuustokauden aikana hyväksyneet Vihdin kunnan tasapainotetun strategian, elinkeinostrategian, henkilöstöstrategian ja ilmastostrategian sekä laatineet palveluverkkosuunnitelman. Yhteistä näille kaikille on ainakin se, että ajallisesti ne kohtaavat vain osittain.
Nyt käsiteltävänä on asuntostrategia vuosille 2012-2016. Edellinen strategia on vuodelta 2003 (vuosille 2003-2007) ja sitä päivitettiin vuonna 2005. Oli jo korkea aika laatia uusi. Strategioiden tulee tukea toinen toisiaan ja olla ajallisesti mahdollisimman yhtenevät. Silloin on helpompi varmistaa, etteivät ne kumoa toisiaan.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että Vihdillä on oma asuntostrategia. Se ohjaa, minne, paljonko, minkä kokoista, mitä, minkälaista, jne. rakentamista Vihtiin tehdään huomioiden kuntamme kokonaiskuvan, myös kylät. Hyvin laadittu asuntostrategia on vahva pohja kunnan kaavoittamiselle ja markkinoinnille. Laadintavaiheessa tulee kuunnella eri asukasryhmiä (mm. nuoriso-, vanhus- ja vammaisjärjestöjä, kyläyhdistyksiä).

Nyt esillä oleva asuntostrategia on keskeneräinen. Määrälliset ja laadulliset tavoitteet ovat epämääräisiä. Nuorten ja ikäihmisten asuntojen tulevaa tarvetta ei esim. ilmoiteta selkeästi, jotta kaavoituksessa ja rakentamisessa voitaisiin määrittää oikeanlainen asuntotyyppi ja -paikka.
Uusien asuntojen asuntotyyppijakaumatavoite on esitetty taulukossa kohdassa 3.3.1 vain yleisesti. Taulukossa pohjana tulee olla myös taajamien nykyinen tilanne. Ensin kuitenkin tulee määritellä, mitkä ovat koko Vihdin eri asuntotyyppien tavoite-%:t.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän kanta on, että Vihti on säilytettävä pientalovaltaisena kuntana eli yli 50 % asuntokannasta tulee olla omakotitaloja. Sitä tukee myös viikko sitten ympäristöministeriön julkaisema Asukasbarometri 2010 - Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Sen mukaan yli puolet suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Asuinalueelta toivottiin eniten rauhallisuutta, hyviä palveluita, omaa pihaa ja luonnonläheisyyttä, sitähän Vihdistä löytyy. Tähtäävätkö Vihdin strategian tavoitteet näihin toivomuksiin?

Vuonna 2008 Vihdin kunnanvaltuuston hyväksymä Kuntaryhmä Nelosten Asuntopoliittinen kannanotto on viimeisimpiä papereita, jossa myös asumisen laadullisia ja määrällisiä tavoitteita on määritelty. Näitä olisi voitu myös tässä strategiassa selvemmin huomioida.
Kuntanelosten asuntopoliittisista tavoitteista muutama esimerkki
1. Tarvitaan asuntotuotannon ennustettavuuden parantamista.
2. Luodaan edellytykset ikääntyvien kuntalaisten esteettömälle ja turvalliselle asumiselle.
3. Huolehditaan uusien asuntojen rakentamisen ohella nykyisen asuntokannan perusparantamisesta ja asuinympäristön laadusta.
4. Ehkäistään kaavoituksella alueiden segregoitumista.

Täyttääkö nyt käsittelyssä oleva asuntostrategia nämä tavoitteet?

Valtuustoryhmämme mielestä keskeneräinen ja puutteellinen asuntostrategia olisi pitänyt palauttaa uudelleen valmisteluun.
Seuraavilla muutosesityksillä hyväksymme tämän nyt esitetyn version vain asuntostrategiamme pohjapaperiksi, jonka avulla voidaan jatkaa uuden laajemman ja laadullisesti paremman asuntostrategian valmistelua.
-
Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä esittää/kannattaa, että asuntostrategia 2012-2016 koskee vain vuotta 2012. Otsikkosta poistetaan -2016 ja lause sivu no1: Tämä asuntostrategia on tehty kattamaan nykyinen valtuustokausi loppuun sekä seuraava valtuustokausi; poistetaan loppuosa eli …sekä seuraava valtuustokausi.

Esitämme myös, että päätösesitykseen lisätään:
Päättäessään asuntostrategian hyväksymisestä, valtuusto velvoittaa, että Vihdin maapoliittisen ohjelman (v. 2006) ja tämän asuntostrategian yhteensovittaminen aloitetaan välittömästi ja uusittu asuntostrategia tuodaan hyväksyttäväksi seuraavan valtuustokauden alussa.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 30.01.2012 VALTUUSTOALOITE

VALTUUSTOALOITE

Karviaisen tammiseminaarissa saimme kuulla, että yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrä Vihdissä kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Tänään valtuustossa käsitellyssä asuntostrategiassa todetaan, että Kaste-ohjelman tavoitteena on, että yli 75 vuotiaista 91-92 % asuisi kotona. Vihtiläisiä ikäihmisiä asuu nyt paljon kylillä omakotitaloissa. Olisikin luonnollista, että nämä ikäihmiset voisivat jatkossakin asua lähellä oman kylänsä taajamaa.

Tämän vuoden kaavoitusohjelmassa on Ojakkalan ja Otalammen keskusta-alueiden kaavoituksen uudelleen tarkastelu. Koska on selkeä tarve saada tilavia, esteettömiä ja kohtuuhintaisia asuntoja ikääntyville kuntalaisille palvelujen lähelle, on tärkeää suunnitella nämä kaavaat heti siten, että ne mahdollistavat pienkerrostalon/-talojen rakentamisen ikäihmisille. Rakennuspaikan valinnassa on tärkeää myös, että ympäristö säilyy turvallisena ja viihtyisänä sekä huomioi kylän imagon ja tukee sen kehitystä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vihti kaavoittaa Ojakkalan ja Otalammen tuleviin keskustakaavoihin tontteja, jotka sopivat senioritalojen rakennuspaikoiksi.

Vihdissä 30.01.2012

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä

Aili Bertling Mirja Juselius

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 14.11.2011 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2012

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Olemme tänään päättämässä kiinteistöveroprosenttia vuodelle 2012. Olen jo muutamana aikaisempana vuonna todennut, että Vihdissä on liian korkea kiinteistöveroprosentti.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä vastusti jo vuonna 2009 vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin rajua nostoa vuodelle 2010. Esitimme jo silloin veroprosentiksi 0,50%. Tänä syksynä VANK:n (valtuustoasiainneuvottelukunta) kokouksessa ilmoitin ryhmämme kannan, että tulemme esittämään alennusta vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttiin.

Onneksi sitten kunnanhallituksessa lähes kaikki ryhmät olivatkin jo veron alentamisen kannalla.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,32-0,75% rakennuksen arvosta. Tänä vuonna Vihdissä ko. veroprosentti on 0,60 ja nyt sitä esitetään laskettavaksi 0,50 prosenttiin. Tällä veroprosentin alentamisella arvioidaan Vihdissä tuloja menetettävän noin 0,5 milj. euroa.

Kuntaliiton mukaan kiinteistöveroa kerätään pahasti puutteellisilla tiedoilla. Liitto laskeekin, että kunnat menettävät satojen miljoonien tulot, koska rekisterit eivät ole ajan tasalla.

Veroasiantuntija Jukka Hakola Kuntaliitosta sanoo, että puutteellisuuksia on laidasta laitaan kiinteistöjen varustelutasossa, neliöiden puuttumisesta laajennusten tietojen puuttumiseen.

Valtionvarainministeriön mukaan taas isoin ongelma on, että kiinteistövero perustuu yli 30 vuotta vanhoihin laskelmiin rakennusten arvosta. Vanha standardi ei ole ajan tasalla nykyrakennuksiin.

Kun arvot päivitetään, voi kunnan saama kiinteistöverotulo nousta, vaikka itse veroprosentille ei tehtäisi mitään. Vihdissä tulot voivat ehkä pysyä nykytasolla, vaikka laskemme veroprosenttia.

Vuonna 2009 kiinteistöveron noston yhteydessä totesimme, että raju kiinteistöveron nosto voi aiheuttaa muita ongelmia ja lisäkuluja. Esim. kunnalle korkeampia ja lisääntyneitä asumistukikuluja kuntalaisten kohonneiden hoitovastikkeiden ja vuokrien johdosta. Näin on tapahtunut.

Samoin totesimme, että korkea kiinteistövero voi vaikeuttaa tonttien myyntiä. Onko näinkin tapahtunut?

Kysyimme silloin myös: Kestääkö Vihdin imago verottaa asukkaita ja yrittäjiä metropolialueen korkeimmilla veroprosenteilla? Miten kävi? Vihdin Omakotiyhdistyskin lähestyi kuntaa, ehdottaen kiinteistöveron alennusta.

Voisi olla tarpeen laskea, mikä on ollut nettovaikutus korkealla kiinteistöverolla näiden kahden vuoden aikana. Toivottavasti vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron alennus tulee vaikuttamaan jatkossa asumiskulujen laskuun tai ainakin pysymiseen ennallaan.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero Vihdissä on silti korkeampi kuin muiden isojen lähikuntien esim. Kirkkonummi, Lohja ja Nurmijärvi. Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä toivoo Vihdin imagon kohenevan, kun alennamme asumiseen kohdistuvaa verotusta, ehkäpä ainoana kuntana Uudellamaalla.

Edellä olevat seikat huomioiden Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä kannattaa KH:n esitystä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron laskemista 0,50 %:n.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 14.11.2011 Lankilan päiväkodin hankesuunnitelma

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Käsittelimme viime kokouksessa kahden tilaelementin pikaista vuokrausta päiväkodin tarpeisiin. Ensimmäinen ehdotus oli, että parakit sijoitetaan Lankilan päiväkodin pihalle. Tästä ajatuksesta onneksi luovuttiin. Parakit päätettiin sijoittaa toisaalle, niin että ne eivät estäneet nyt päätettävänä olevaa Lankilan päiväkodin luontevaa ja tarpeellista laajentamista. Päiväkoti sijaitsee väljällä tontilla ja sillä on asemakaavan mukaan käyttämätöntä rakennusoikeutta, mihin pystytään nopeastikin saamaan rakennuslupa. Nykyinen päiväkoti on 6-ryhmäinen ja laajennuksen jälkeen päiväkodista tulee 9-ryhmäinen. Yli 100 lapsen päiväkodin muuttaminen 150-187 päivähoitopaikan keskisuureksi päiväkodiksi antanee tulevaisuudessa mahdollisuuden läheisen Lankilan Perhosniityn alueen lapsille saada päivähoitopaikka läheltä kotia.

Hankesuunnitelma parantaa jo olemassa olevan päiväkodin toimintaedellytyksiä ja tarpeita. Siinä on hyvin huomioitu myös nykyisen keittiön ja salin tilat. Salin pienellä laajennuksella mahdollistetaan sen muuttaminen toimivaksi ruokasali-/monitoimitilaksi ja itse keittiötilan laajennukselta vältytään.

Alueen liikennejärjestelyjä ei suunnitelmassa vielä ole ratkaistu. Yli 50 lapsen saattoliikenteen lisäys hankaloittaa ja vaarantaa liikkumista pientaloasuntoalueen ahtailla kaduilla. Ratkaisu koko alueen, Lankilan päiväkodin, lähiliikuntapaikan ja kulttuurikeskuksen liikennejärjestelyihin on ratkaistava pikaisesti.

Lankilan päiväkodin kummina kiitän kaikkia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, jotka aktiivisesti ja rakentavasti osallistuivat Lankilan päiväkodin laajennus- ja korjaussuunnitelman pikaiseen siis alle kahden kuukaudessa saatuun ratkaisuun. Kiitän erityisesti päiväkodin henkilöstöä oman yksikkönsä kehittämisestä turvalliseksi ja toimivaksi tilaksi alueen päiväkotilapsille. Hallittu toteutus on aina parempi ratkaisu kuin hätäpäissä sijoitetut ”villit” parakit pihoilla.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy kunnanhallituksen esityksen.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 14.11.2011 Taloussuunnitelma vuosille 2013-14, vuoden 2012 talousarvio

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/MJ

Talousennusteita laaditaan kiihtyvällä tahdilla, niin meillä kuin muualla.
Neljä päivää sitten Euroopan komission julkaisema syksyn talousennuste kertoo sekin vain epävarmuutta ensi vuodelle.
Sanontojen `"on mahdollista, että…", "lisäksi on mahdollista …. " ei uskoisi sisältyvän luottamusta herättävien talouskommentaattorien lausekategoriaan. Mutta näillä eväillä nyt mennään tämänkin talousarvion hyväksymisessä. Oikea arvio tai veikkaus Vihdin vuoden v. 2012 tulokseksi löytyy viimeistään kun vaihtoehtoja on riittävästi esitetty.

Epävarmuudessa tulee vahvistaa heikkouksiaan ja löytää omat vahvuudet. Kyemmekö siihen tällä talousarviolla? Asian arviointiin kieltämättä vaikuttavat ns. ulkoiset ohjauskeinot ja vaatimukset, joiden seurauksia emme kykene riittävästi ennakoimaan.
Kestävien kuntatuottavuuden mittareiden edelleen kehittäminen huomioi myös vaikuttavuuden. Perinteisellä tuotos/panos suhteella pelaaminen jättää liikaakin sijaa politiikanteolle.

Vuosi sitten valtuustossa hyväksyttiin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka perustuu lastensuojelulakiin. Suunnitelmassa asetettiin kunnan yhteiset valtuustotason päämäärät. Tämän suunnitelman päivitys käsiteltiin Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 23.8.2011. Sen koommin siitä ei ole kuultu.
LAIN mukaan suunnitelma on otettava huomioon Kuntalain 65§ mukaista talousarviota ja –suunnitelmaa laadittaessa. Kunnanhallituksessakin istuvana voin vain häpeäkseni todeta, että näin ei selvästikään ole ainakaan luottamushenkilöiden toimesta tehty.

Osa jo kunnanhallituksessa tekemistäni esityksistä perustuu juuri tuohon em. valtuuston hyväksymään asiakirjaan ja sen toimenpide esityksiin.
Sivulla 71 kerrotaan miten Vihdin kunnassa aikuistuvan nuoren erityisestä tuesta huolehditaan. Kappaleen lopussa on kehittämistoimenpiteet: Psykologi- ja terveyspalvelut: lukion tukipalveluja tulisi parantaa lisäämällä psykologi- ja terveyspalveluja. Vihdin lukion opiskelijamäärä edellyttäisi kokopäiväistä terveydenhoitajaa ja omaa koulupsykologia.
Tällä perusteella lukion psykologipalveluihin varattavan +40.000 e (esitys) tulisi olla kaikkien ryhmien hyväksymä lisäys talousarvioesitykseen.
Kuriositeettina mainitsen, että Espoossa lukiopsykologeja on ollut jo yli 10 vuotta (Huom! monikkomuoto). He keskittyvät siis lukiolaisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen, ei siis niinkään oppimisvaikeuksiin kuten ala- ja yläasteella.

Sivulla 74 kerrotaan Vihdin nuorisopalveluista. Sen lopussa todetaan: vakiintuneet käytänteet avoimessa toiminnassa (esim. nuorisotalotoiminnassa sekä nuorisovaltuustossa) ja Kantti kestää- päihdekasvatustoiminnassa on todettu toimiviksi.
Nuorisolautakunnan esitys yhden nuoriso-ohjaajan palkkaamiseen +25.000 e ei siis ole tuulesta temmattu. Raamin ylitykselle on nuorisolautakunta esittänyt hyvät perustelut: nuoriso-ohjaajien puute vaarantaa Kantti kestää –toiminnan, nuorisotalotoiminnan ja nuorisovaltuuston työskentelyn. Henkilöstövajaus on tiedossa oleva tosiasia, joka vaarantaa tärkeitä ja jo hyväksi havaittuja perustoimintoja. Puhumattakaan siitä, että rahalla ja vaivalla kunnostettuja nuorisotiloja ei voida hyödyntää ohjaajien puutteen vuoksi. No, täällähän tiloja arvostetaankin enemmän kuin toimintaa. Kannatamme täällä jo tehtyä esitystä.

Perusopetukseen kannatamme +130.000 e lisäysesitystä. Tällä lisäyksellä pääsisimme kasvatus- ja koulutuslautakunnan esittämälle tavoitekerrointasolle. Koulutetaan lapsista meitä viisaampia Vihtiläisiä!

Vähintäänkin kohtuullisen hyvä taloudellinen tulos on pitkälti henkilöstön ansiota. Onkin kohtuutonta, että Vihdissä sijaiskieltoa jatketaan vuodesta toiseen. Kannatamme sijaiskiellon poistamista kaikilta henkilöstöryhmiltä, kuten täällä on myös jo esitetty.

Vesihuollon uudistamisvaatimukset ovat poikineet suurehkoja ja pienempiä hankkeita ympäri Suomea. Vihtijärven vesiosuuskuntaprojekti lienee Vihdin tunnetuin. Sen ansio on siinäkin, että kohtuullisen aktiivisesti se on valistanut myös muita haja-asutusalueita vesihuollon järjestämisvaihtoehdoista ja omaan hankkeeseen liittyvistä mahdollisuuksista ja hankaluuksista. Kiitos siitä.
Nyt talousarvioomme tuli kuitenkin "puskan takaa" kunnanjohtajan lisäys: varaus vesihuoltoavustukselle 70.000 e. Meille ei ole esitetty ajankohtaista vesiosuuskuntahanketta, jolle avustusta tulisi varata. Isolähteen vesiosuuskunta on perustettu, mutta sen yksityiskohdista ei liene tietoa edes Vihdin veden johtokunnalla. Olisi jotenkin siedettävää, jos vesihuoltoa koordinoiva tähän olisi ottanut kantaa.
Laki sanoo, että mikäli vesiosuuskunta koskettaa yli 50:ä henkilöä (huom! hlöä, ei taloutta) tai sen vastaanottaman tai jakaman veden määrä on yli 10 m, määritellään se vesihuoltolaitokseksi. Sille voidaan hakemuksesta tai kunnan esityksestä määrittää toiminta-alue. Jos tällainen määritellään, tulee valvontaviranomaisen antaa lausunto sekä alueella oleville kiinteistöille tilaisuus tulla kuulluiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kiinteistön on pakko liittyä verkostoon. Oli omaa järjestelmää tai ei, tai mitä liittyminen tuleekin maksamaan. Tästä on asukkaiden mieliä kuohuttavia esimerkkejä esitetty mm. TV:ssa.
Mikäli asianmukaisesti selvitetty hanke meille vuoden 2012 aikana esitellään, voidaan avustukseen saada avustusrahoitusta lisätalousarvolla. Silloin keskustelu avustusten jaosta, hankkeiden tarpeesta ja kunnan vuosittaisesta kokonaisavustusvaraustarpeesta käydään valtuustotasolla. Sille keskustelulle voi olla ihan todellinen tarve, jos/kun hankkeita alkaa syntymään samaan tahtiin kuin muualla Suomessa. Miten rahat riittävät?
Esitys: Teknisen lautakunnan Vesihuoltoavustukset (S.174), varaus 70.000 e, POISTETAAN.

Nummelanharjun koulun tilanteen ratkaiseminen tullee vaatimaan meiltä nopeampia ratkaisuja. Ne ovat joka tapauksessa kipeitä ja kalliita. Olemme valmiit tarvittaessa aikaistamaan rakennushanketta. Väistötilaratkaisut, joko olemassa olevien tilojen tai parakkivaihtoehdon osalta tulee ottaa pikaisesti käsittelyyn. Myös jo aiemmin hyväksytyn hankkeen avaaminen mahdollisten ja hyvin todennäköisten sekä rakenteellisten että taloudellisten muutosten edellyttämiseksi olisi välttämätöntä.
Meidän piti rakentaa oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen, ei vain määrän vaan myös laadun näkökulmasta. Tuntuu, että kumpikaan, aika eikä todellinen tarve, eivät tässä yhtälössä toteudu. Kannatamme tehtyä esitystä.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 3.10.2011 Kahden tilaelementin vuokrausta päiväkodille

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Olemme käsittelemässä kahden tilaelementin pikaista vuokrausta päiväkodille.

Miksi on aina kiire? Valtuusto hyväksyi jo vuosi sitten lokakuussa 2010 Ojakkalan päiväkodin hankesuunnitelman, mutta rakennusluvan hakemiseen kunnassa meni lähes vuosi. Nyt luvasta on valitettu ja joudumme odottamaan todennäköisesti vielä vuoden rakentamisen aloittamista. Mikä viivytti rakennusluvan hakua niin kauan? Mikäli päiväkoti olisi jo rakennettu vuoden 2008 hankesuunnitelman mukaisesti, olisi Ojakkalassa nyt toimiva päiväkoti ja olisimme ehkä säilyneet näiden tilaelementtien vuokrauksilta.

Vuoden 2010 palveluverkkosuunnitelman mukaan tilaelementtejä ei olisi tarvinnut vuokrata lisää. Päiväkotirakentaminen piti olla suunniteltu niin, että rakennetaan vain sinne missä on suurin tarve päiväkotipaikoille.

Strategiamme mukaan investoinnit tulee tehdä juuri oikeaan tarpeeseen. Kh esittää, että kunnan omien tilojen rakentamisen hankesuunnittelu taas kerran aloitetaan välittömästi niin, että päiväkotitarpeeseen voidaan vastata vuosina 2012-2015. Onko vuoden 2010 suunnitelma ollut virheellinen? Ojakkalan päiväkotihan vielä toimii vanhoissa tiloissa.

Parakkien sijoitus nykyisten päiväkotien kuten Lankilan päiväkodin pihalle muuttaa päiväkodille varattua piha-aluetta sekä tilan että viihtyisyyden osalta ja estää myös mahdollisen lisärakentamisen alueelle. Lasten lukumäärän kasvattaminen saa jo alkujaan tehokkaan yksikön palvelut jatkuvien ja pitkäkestoisten kompromissien toteuttajaksi. Esim. ruoka- ja siivoushuolto toteutuu silloin turvallisuutta ja kustannustehokkuutta huomioimatta.

Teemmekö päiväkodeissa oleville lapsille Vihdissä vain säilytyspaikkoja sijoittamalla niiden piha-alueille parakkeja, parakkeja ja parakkeja.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä ei kannata päivähoidon tarpeiden näennäistä poistamista parakkivuokrauksen keinoin. Nyt käsiteltävässä akuutissa tilatarpeessa tulee huomioida myös laatu ja turvallisuus. Parakkien sijoittelussa tulee pyrkiä parantamaan jo olemassa olevien yksiköiden toimintaedellytyksiä ja tarpeita. Ei heikentämään niitä.

Edellä mainituin kommentein Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy kunnanhallituksen esitykset.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 3.10.2011 Nummelanharjun koulukeskus: II- vaiheen suunnittelu/ hankesuunnitelma

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/MJ

Vihdin kunnan strategiassa sanotaan, että investointien laatu ja mitoitus tulee olla käytettävissä oleviin resursseihin suhteutettuja. Palveluverkkosuunnitelmankin taustalla piti olla säästöt. Nummelanharjun koulu on elänyt tilakriisiä jo vuosia, saaden vain osin lievennystä tilatuskaan I-vaiheen käyttöotossa. Olisi siis ollut asiallista tehdä tätä II vaiheen suunnittelua avoimesti, osallistavasti ja riittävän harkinnan ja perustelujen mukaisesti.

Koko hankkeen suunnittelu väistötiloineen on suuri ja merkityksellinen hanke. Eikä vain taloudellisesti. Jokaisella taholla on omat odotuksensa tilojen suhteen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta arvottaa suunnitelmaa omasta tarpeestaan, teknisen lautakunnan tulisi ottaa kantaa myös tekniseen toimivuuteen, kunnanhallitus ei tiedä edes mitä se on aikaisemmin päättänyt ja valtuusto sitten siunaa kaiken. Hankkeellakin on kuitenkin työryhmä (älkää kysykö ketä siihen kuuluu, kuka siihen on oikeasti osallistunut tai milloin he ovat kokoontuneet), jonka pöytäkirjojen tulisi olla julkisia, jotta edes olisi mahdollisuus tietää että jollain taholla on kokonaisuus hanskassa.

Kunnanhallitus päätti toukokuussa 2011 hankkeen jatkosta, niin että hankkeen jatkosuunnittelussa ovat mukana erikoisluokat, ruokasali ja keittiö.
Hankesuunnitelma on hyväksyttävänä, vaikka kukaan ei ole vielä esittänyt edes harjakaton johdosta muuttuneita kustannuksia saati muita tehtyjä parannusehdotuksia. Suunnitelma sisältää nyt ns. juhlasalin, jonka todellista tarvetta ei kukaan ole perustellut. Monikäyttöisyyden ei tulisi tarkoittaa vain tarvetta korkeampaa laatutasoa.
Meille on vakuutettu, että hyötyneliöt on tarkkaan mitoitettu, mutta kuutioista ei puhuta mitään. Jos tila osoittautuu taas liian pieneksi, niin seuraavaksi rakennetaan kouluihin varmaankin parvia.
Päätösmateriaali ei sisällä käyttäjien näkemystä tilojen toimivuudesta, ei vaikutusarviota ympäristöön, esim. uudesta hiekkapohjaisesta parkkialueesta pohjavesialueella, jne jne.

Me olemme hyväksymässä hankesuunnitelmaa, jonka sisältöä ei kukaan tiedä, lopullista hintaa voi vain aavistella, käyttäjätkin osin arvaamalla. Jos tähän vielä uskaltaa lisätä epätoivoisen liikuntasalin peruskorjauspintakäsittelyjatkoihmettelyn niin soppa ei voi olla sekavammin keitetty.

Olen tuonut näitä näkemyksiä esille jo teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen vastaavissa kokouksissa ja tehnyt tarvittavia esityksiä, jotta hankkeeseen saataisiin joku tolkku.
Useat täällä miettinevät tässä kohdassa vain sitä, että ensi vuonna valittava valtuustohan tämänkin sopan saa selvitettäväkseen. Onko se vastuullista ja luottamuksen mukaista toimintaa?

Esitys: Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä esittää valtuustolle, että hankesuunnitelma on vielä alustava ja se tuodaan tehtyine muutoksineen vielä valtuuston hyväksyttäväksi.

Loppukommentti: Samoin kuin aiemmin on tehty esim. Ojakkalan päiväkodin kohdalla.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 03.10.2011 Vihdin kunnan strategian päivittäminen

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Olemme hyväksymässä Vihdin kunnan tasapainotetun kuntastrategian päivitystä vuodelle 2012.
Strategian tarkoitus on ohjata Vihdin kunta kohti haluttua tulevaisuuden tilaa. Alkuperäiset strategiset tavoitteet ovat haasteellisia, jos niistä edes osan vielä ehtisimme toteuttaa esim. Vihdin moni-ilmeisyyden säilyttämisen, itsenäisessä kunnassa tai kilpailukykyisen veroprosentin.

Nyt asetettavat tavoitteet: tilikauden tulos on ylijäämäinen sekä lainamäärän pitäminen alle 2500/asukas (teksti 2655€ ja 2650€/ asukas VANK), eivät yhdessä ole realistisia investointitarpeemme ja yleisen taloudellisen uhan huomioon ottaen.

Alkuperäinen strategia piti sisällään myös tarkempien kuten asunto-, elinkeino-, henkilöstö- ja ilmastostrategioiden laadinnan. Muut näistä on laadittu, paitsi asuntostrategia. Tavoite on tässä päivityksessä mukana. Laadinta-aika Vihdissä siis lähes 4 vuotta, melkein valtuustokausi.

Vihdin Puolesta ViPu –valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että Vihdillä on oma asuntostrategia, koska se ohjaa miten paljon, minne, minkä kokoista, mitä, minkälaista, jne. rakentamista Vihtiin tehdään huomioiden kuntamme kokonaiskuva. Kaavoituksen tulee toteuttaa asuntostrategian tavoitteita. Nyt kaavoitamme sekaisin mitä sattuu ja mitä kunta tai muut maanomistajat haluavat mailleen rakentaa ajattelematta miltä Vihdin tulee näyttää vuonna 2025 ja mitä palveluja se tarvitsee. Olen ollut valtuutettuna hyväksymässä useita kuntastrategioita ja lähes aina Vihdissä tehdään kiireellä epäjohdonmukaisia strategioita.

Alkuperäistä strategiaa laadittiin tavoittelemalla Vihtiä timantiksi Suomen kartalle. Nyt näyttää, että saatiinkin hiilikasa, joka hajoaa käsiimme erikokoisina sekalaisina suunnitelmapalasina.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä toivoo, että seuraava uusi kunnanjohtaja ja tuleva kunnanvaltuusto hioo monisärmäisen timanttimme loistoonsa. Vihti pysyy Suomen kartalla vain, jos me päätämme niin. Me päätämme olemmeko itsenäinen kunta tai liittyykö joku kunta tai kaupunki Vihtiin.
Kaikkien sitoutuminen hyvin valmisteltuun ja realistiseen kuntastrategiaan on tärkeää.

Näillä ajatuksilla Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy Vihdin kunnan strategian päivityksen vuodelle 2012 esitetyssä muodossa. Jäämme odottamaan seuraavaa kuntastrategiaa ei vain päivitystä.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 3.10.2011 Kaava N 147 Kopun Luontolan asemakaavan muutos

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/MJ

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistämistä, jotka edesauttavat kestävää yhdyskuntarakennetta.
Samoissa tavoitteissa sanotaan myös: elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa jne….
Tätä kaavamuutosta tarkastelen myös sanojen "kestävä" ja "taloudellisuus" kautta.

Suunnittelualue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ja pohjaveden muodostumisalueella (niin kuin valitettavan moni muukin toiminto Nummelan alueella). Vihdin päävedenottamon, Luontolan, läheisyys ja sen lähisuojavyöhyke tekevät tästä suunnittelualueesta kuitenkin erityisen herkän ja huomionarvoisen alueen.

Jätetyt kaavalausunnot osoittavat selkeää huolta vedenottamon veden laadun ja riittävyyden kannalta. Niihin annetut vastineet toimenpiteineen yrittävät asianmukaisesti hälventää huolta. Toimenpiteissä merkityksellistä on vain riittävä valvonta. Valvonta, jonka puutteet me kaikki tiedämme ja jonka järjestämisvelvoite kuuluu kunnalle. Maksoi mitä maksoi.
Kuinka kestävää, on sallia näin huomattava lisärakentaminen herkälle alueelle, kun vain kaavan toteuttaminenkin tulee edellyttämään pysyviä lisäresursseja rakentamisen valvontaan sekä ympäristövalvontaan? Onko riskikin suurempi kuin kunnan saama hyöty?

On selvää, että tämän kaavan mukaisen rakentamisen pohjaveden suojelua edellyttävät tekniset ratkaisut tulevat kalliiksi. Kuka joutuu maksajaksi? Vihdin Veden lausunnon perusteella annetussa vastauksessa todetaan, että Vihdin Vesi, kunnan maankäyttö ja kunnallistekniikka voivat neuvotella hankkeiden kustannusten jakamisesta.
Tulemme siis kaikki vihtiläiset mitä ilmeisimmin osallistumaan tämän kaavan toteuttamiseen, asuinpaikasta ja vesihuoltoratkaisuistamme riippumatta. Taloudellista kyllä, mutta kenelle?

Vihdin Veden johtokunnan jäsenet virkamies sekä luottamushenkilö ovat ympäristölautakunnan tämän kaavan hyväksyvässä kokouksessa jäävänneet itsensä. Sama toistui kunnanhallituksessa.
On huomattava, että kuntalain 52.4§ mukaan yhteisöjääviä ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa, kuntayhtymässä, kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä tai säätiössä.
Esteellisyys kuitenkin syntyy kun esim. liikelaitoksen (tässä Vihdin Vesi) ja kunnan edut ovat ristiriidassa tai että asian tasapuolinen käsittely edellyttää, että henkilö ei osallistu asian käsittelyyn (yhteisöjäävin poikkeus).
Perusteluna on pöytäkirjaan kirjattu vain yhteisöjäävi, joka ei siis tarkkaan ottaen ole ollut oikea esteellisyysperuste.

Tämän kaavamateriaalin nojalla saa käsityksen, että eturistiriita on ilmeinen. Valtuutettuna on nyt pakko valita kenen asianosaisen etua tässä päätettävässä asiassa ajaa.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä esittää, että valtuusto ei hyväksy kaavaa N 147.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 05.09.2011 Liiketontinmyynti Jatke Oy:lle

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Olemme käsittelemässä määräalan/Tuusankaaren liiketontin 77-1 myyntiä Jatke Oy:lle/perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun.

Vihdin kunnan maapoliittinen ohjelma ohjaa elinkeinotonttien myyntiä. Siinä todetaan mm. että elinkeinotonttien hintoihin vaikuttavat alueen sijainti, rakennusoikeus, kaavamääräys sekä tontin rakennettavuus.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä kannattaa elinkeinotonttien aktiivista myyntiä valtuuston sopimilla ehdoilla.

Nummelan keskustassa sijaitseva nyt myytävä liiketontti on suuruudeltaan noin 11775 m2. Sillä on asemakaavan mukaan rakennusoikeutta yhteensä 7000 kem2.

Nyt ollaan myymässä tontti taajaman keskustasta ostajalle, joka tarvitsee liikerakennukselleen rakennusoikeutta vain noin 4000kem2. Myymämme tontti on sijainniltaan Nummelan parhaimpia ja siinä on selkeästi ostajan tarvetta enemmän rakennusoikeutta.

Kyseessä olevalle alueelle tehtiin vuosina 2008-2009 kiireellisesti asemakaavanmuutos (kaava N136), sillä v. 2008 tehtiin esisopimus nyt myytävän määräalan/tontin viereisestä tontista. Sille tontille sovittiin rakennusoikeuden mukaan 200 euroa/kem2 hinta.

Olemme myös hyväksyneet valtuustossa viime vuoden marraskuussa samalta alueelta kiinteistökaupan esisopimuksen, jossa rakennusoikeuden hinnaksi tuli 150 euroa/kem2.

Nyt myytävästä tontista tarjottiin 375000 euroa eli 53,57 euroa/kem2.

Kh esittää nyt valtuustolle, että tontti myytäisiin 450000 eurolla eli 64,29 €/kem2 ja mikäli ostaja myöhemmin rakentaa yli 4000 kem2, hän maksaa sopimussakkona tästä 150€/kem2. Näin myös jäljellä olevan rakennusoikeuden 3000 kem2 käytöstä tulisi kunnalle rahaa 450000 euroa. Silloinkin koko rakennusoikeuden hinnaksi tulisi kuitenkin vain 128,57 euroa/kem2. Nyt kv:lle esitetyt kauppahinta ja sen ehdot ostajalle eivät mielestämme kuitenkaan takaa riittävästi sopimussakon saantia.

Herää kysymys miksi Vihdissä liiketonttien hinnat ovat alentuneet, mutta vastaavasti asuntotontit ovat säilyttäneet hintansa tai eivät ainakaan laskeneet näin huimasti. Mitä alhaisella hinnalla tavoitellaan? Onko Suomen taantuma alkanut Vihdistä? Miten kunta valvoo lopun rakennusoikeuden hinnan saamista? jne.

Mirja Juselius esitti kh:ssa kolme kauppaa tarkentavaa lisäystä päätökseen.

Niistä kaksi, rakentamisvelvoite ja rakennusoikeuden kirjaus, tulevat täytettyä, kun käytetään kunnan normaalia kauppakirjapohjaa, mutta lisärakentamisen sopimussakon hinnanmuodostus myöhemmin ei toteudu esitetyssä muodossa, mikäli sitä ei erikseen merkitä kauppakirjaan. Samalla tulee varmistaa myös se, että mikäli ostaja myy kiinteistön eteenpäin, turvataan sopimussakon, eli jäljellä olevan rakennusoikeuden hinta max. 450000,00 euroa, saanti kunnalle.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä esittää, että lisärakentamisen sopimussakko 150 euroa/kem2 sidotaan 5 vuoden määräaikaan, jonka jälkeen se myydään markkinahintaan.

Esitämme myös, että kauppakirjassa turvataan sopimussakon saanti kunnalle myös tontin jäljellä olevasta eli käyttämättömästä rakennusoikeudesta nyt päätettävän uuden omistajan suorittaman mahdollisen tontin edelleenmyynnin tapahtuessa.

Ryhmämme kannattaa kh:n ehdotusta, tontti myydään lisättynä esityksillämme.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 5.9.2011 Vuoden 2011 talousarvion seurantaraportti

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä puhe/MJ

Seurantaraportti, joka kuvaa kesäkuun lopun tilannetta on nyt jo ns. vanhaa tietoa.

Tonttien myynnin ennustettiin raportissa toteutuvan suunnitellusti. Nyt meille valtuusto- infossakin kerrottiin sen olevan suurimpia riskejä. Onkin syytä olla huolissaan, kun kesäkuun lopussa maankäyttöpalveluiden toimintatuotot olivat toteutuneet vain 21,2 %sti eli tuotoissa oli vielä vajausta n. 3 miljoonaa. Jo kesän aikana on näkynyt vakavaa hidastumista, kun toukokuulta heinäkuun loppuun tulopuoli oli kasvanut vain 130.000 e. Johtavatko tehdyt tonttivaraukset todella kauppoihin edes vuonna 2012. Se jää nähtäväksi.

Tuottojen kasvaminen pelastuslaitoksen palautuksen muodossa on vain yksi näkyvä seuraus siitä, että asukasmäärän kasvu ei ole ollut odotetunlainen. Liekö palautusta tulossa myös kuluvalta vuodelta, asukasmäärän kasvu kun on vielä nyt reippaasti alle 1 %:n.

Useiden palvelukeskusten osalta on pääosin onnistuttu. Kiitos siitä. Ne jotka ylittyvät, ovat paljolti olosuhteiden mukanaan tuomaa. Sääolosuhteiltaan kova talvi lisää kustannuksia monilla sektoreilla. Tämän me kaikki tiedämme jo omista talouksistamme.

Konsernihallinnon ylitysuhka on silkkaa epävarmuutta ja nimenomaan epävarmuutta ylityksen todellisesta tasosta. Karviainen on selkeästi lisännyt tiedottamista, lehtien välityksellä. Nyt siis pitäisi vain tiedostaa trendejä, kuten raportissa todetaan. Absoluuttisia lukujakaan ei voi välttää. Karviaisen työmarkkinatuen menojen arvioidaan puolen vuoden perusteella Vihdin osalta kasvavan 49%. Onko tähän syynä se, että pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteitä ei ole riittävästi? Kuntahan siis maksaa, jos ei aktivoi. Tämä ei ole näkynyt myöskään Vihdin kunnan omassa päätöksenteossa. Rekrytalli- hankehan ei tietysti olisi auttanut tähän, eihän??

Erikoissairaanhoidon ostojen ylitysuhkaa voidaan toivottavasti taas jälkikäteen lievittää mahdollisella HUS:n hyvällä tuloksella. Hyvitykset ostoista viime vuodeltahan olivat 591.000 e. Toivottavasti tämä vielä tulee näkymään jossain.

Henkilöstöä koskevien tavoitteiden osalta silmiin pistää lyhyiden sairauspoissaolojen määrän vähentäminen. Tässä tavoitteessa ei vielä ole onnistuttu.
Samaan aikaan on työterveyshuollon ostopalvelut Karviaiselta ylittymässä. Kesäkuun lopussa oli käytetty 70 % talousarvioon varatusta. Toivottavasti kyse on ollut työhyvinvointiin liittyvästä ennaltaehkäisevästä palvelusta. Onko joidenkin palvelukeskusten pysyminen talousarviossa johtanut poissaolojen määrän kasvuun?

Vielä jotain hyvääkin: verotulot kasvaneet.Talousjohtajan ennusteen mukaan verotulot tulevat kokonaisuudessaan ylittämään suunnitellun 2,4 miljoonalla eurolla. Tämä ennuste on mielestämme kohtuullisen varovainen arvio. Eilisen verotilityslaskelman mukaan verotulot ovat tällä hetkellä n. 4.7 miljoonaa yli budjetoidun. Kohtuullisen kova lasku täytyy tapahtua, jotta kokonaisverotulot jäävät ennustettuun, ottaen huomioon, että kiinteistöverojen tilitys tapahtuu vielä loka-/marraskuulla. Mutta ennusteitahan voi tehdä meistä jokainen.

Summa summarum: tekeillä on tällä hetkellä vuoden 2012 talousarvio, mutta millä tiedoilla?
Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä merkitsee tiedoksi talousarvion seurantaraportin.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 6.6.2011 Vuoden 2010 henkilöstöraportti

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Henkilöstö on kunnan arvokkain pääoma ja tärkein voimavara. On hyvä, että henkilöstöraportointia on kehitetty kuvaamaan paremmin henkilöstön tilaa. Uutena asiana on seurattu mm. perhevapaiden pitämistä, joten on saatu tarkempi kuvaus poissaolojen jakautumisesta. Jos ei oteta huomioon vuosilomia, niin kaikista poissaoloista perhevapaiden poissaolot ovat suurin poissaolojen aiheuttaja (42,5%), seuraavaksi tulevat sairaus- ja kuntoutustuet (38,8 %). Vakinaisten työntekijöiden suhteellinen osuus kuntamme työntekijöistä on myös edelleen kasvanut. Työaika käytetään tehokkaammin, joten työn tuottavuus on noussut, henkilöstön keski-ikä on myös edelleen nuortunut. Kunta-alalla, kuten Vihdissäkin, monet palvelussuhteet ovat pitkiä.

Vihdissä vuoden 2010 aikana päättyi kaikkiaan 69 vakinaista palvelussuhdetta, joista eläkkeelle lähti 31 henkilöä. Lähtöhaastattelut laajennettiin koskemaan eläkkeelle lähteviäkin. Valitettavasti vain 35 henkilöä eli noin puolet täytti lähtöhaastattelun. Raportissa ei kerrottu, miksi saatiin näin vähän lähtöhaastatteluja ja ketkä jättivät vastaamatta. Olivatko he eläkkeelle lähtijöitä vai muita palvelussuhteesta eronneita? Haastattelun perusteella päättyneissä palvelussuhteissa tyytymättömiä oltiin mm. kehitysmahdollisuuksiin, palkkaukseen, tiedottamiseen ja henkilöstöresursointiin. Mikähän Vihdin kunnan henkilöstöpolitiikan merkitys on ollut lähtijöille (esim. sijaiskielto, palkattomat vapaat ym.)?

Huolestuttavaa on, että lyhyiden (1-3vrk) sairauslomien määrä on viime vuodesta edelleen kasvanut ja uutena tulee työtapaturmien määrän huomattava lisääntyminen etenkin hallintokeskuksessa. Syitä asiaan on selvitettävä ja korjaavia toimenpiteitä on tehtävä. Jatkuvat henkilöstösäästöt sijaiskielloilla ja palkattomilla vapailla eivät paranna tilannetta. Työterveyshuoltokulutkin ovat nousseet 62%, jossain sen tulisi näkyä.
Uuden henkilöstöstrategian noudattaminen tänä vuonna tuo helpotusta henkilöstölle. Strategian tavoitehan on, että Vihdin kunta on hyvä työnantaja, jonka osaava, työhönsä sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö tekee mielekästä työtään turvallisessa työympäristössä.
Päättäjinä pyrkikäämme tavoitteeseen.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy edellä mainituin kommentein esitetyn henkilöstöraportin vuodelta 2010 merkitä tiedoksi.
Kiitämme henkilöstöä kunnan hyväksi tehdystä hyvästä työstä ja toivomme henkilöstölle jaksamisesta näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 06.06.2011 tilinpäätösasia

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Olemme hyväksymässä vuoden 2010 tilinpäätöstä.
Tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä on kuitenkin todettava muutamia asioita, jotka toteutuivat hyvin ja lopputuloksena oli, että tilikausi oli noin 0,5 milj. euroa ylijäämäinen.
Taloudellisen tilanteen muutos vuonna 2010 oli ennakoitua parempi. Selittävinä tekijöinä olivat arvioitua parempi verotulo- ja valtionosuuskehitys sekä melko hyvin onnistunut käyttömenojen kasvun hillintä. Merkittävin tulonlähde oli verotulorahoitukset, jotka muodostuvat verotulojen 4,8%:n ja valtionosuuden 14,5%:n kasvusta. Verotulojen kasvuun vaikutti myös raju kiinteistöveron nosto Vihdissä.

Kunnalle asetetuista 168 tavoitteista toteutui 121 kpl, mikä oli parempi kuin edellisenä vuonna.
Vihdin kunnan talouden liikkumavara on edelleen liian pieni, vuoden 2010 tilikauden tuloksen kääntyminen noin 0,3 milj.€ positiiviseksi ei sitä merkittävästi paranna. Tilikauden lisälainaoton myötä kunnan omavaraisuus heikkeni edelleen.
Kunta on ylläpitänyt jatkuvasti erittäin mittavaa investointiohjelmaa.
Investointien toteuttaminen on lisännyt kunnan lainanhoitorasitetta. Lainakanta oli vuoden 2009 lopussa 2503 euroa ja se kasvoi vielä, ollen 2010 vuoden lopussa jo 2655 euroa asukasta kohden.

Kunnan ulkoisissa tuotoissa oli myös laskua edelliseen vuoteen verrattuna, suurin vaikutus oli kiinteistökauppojen vähenemisellä.
Toimintakulujen kasvu 3,8 % on lähellä talousarvioon kirjatusta 3,5 % tavoitteesta. Haastavaksi tulee tämän vuoden toimintakulujen 2,5 %:n tavoite.
Henkilöstökulut kasvoivat edellisestä vuodesta vain 1,64 %. Henkilöstömenojen kasvua ovat hillinneet mm. palkattomat vapaat lähes 4000 päivää eli n. 430000 euron säästö palkkakustannuksissa. Lisäksi sijaiskiellot ja virkojen ja toimien täytön myöhennykset toivat merkittävää säästöä, mutta nämä säästöt eivät ole pysyviä. Niillä ei voi jatkuvasti menoja leikata.
Huolestuttavaa on, että sivistyskeskus alitti talousarvion juuri perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien opetuksen menoissa, joka on ennalta ehkäisevää opetustoimintaa ja joutui ylittämään talousarvion erityisopetuksen kohdalta, joka on taas korjaavaa toimintaa.
Lisäksi palveluiden ostot Karviaiselta nousivat edelliseen vuoteen verrattuna lähes 6% ja kunta joutui viime vuonna tekemään lisätalousarvion Karviaisen nousseiden kulujen johdosta. Karviaisen pysyminen tehdyssä talousarviossa on jatkossa erittäin tärkeää.

Edellä olevat seikat huomioiden Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä on hyväksymässä esitetyn tilinpäätöksen.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 06.06.2011 Vihdin kunnan hallintosäännön muuttaminen

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/MJ

Kunnan päätäntävaltaa kiinteän omaisuuden luovuttamisessa ja ostamisessa käyttää Kuntalain (365/1995) 13§ perusteella kunnanvaltuusto. Vaikka valtuusto olisi siirtänyt toimivaltaansa, tulee MYYNNIN PERUSTEET olla valtuuston linjausten mukaisia.

Kunnan päätösharkintaa rajoittavat
- hyvän hallinnon yleiset oikeusperiaatteet (yhdenvertaisuus- ja objektiviteettiperiaate)
- kuntalain toimialasäännös
- EU:n valtiontukisäännökset ja –määräykset (käytännössä: kunnanhallituksen on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamisesta)

Hallintosääntö määrittelee Vihdin kunnan eri toimielimien päätösvallan rajat. Se on kuin kunnan oma perustuslaki. Siihen tehtäviä muutoksia tulisi aina tarkastella erittäin kriittisesti ja perustellusti, kokonaisuus halliten. Toimivalta ja sen rajat ei voi olla tulkinnanvarainen asia.
Hallinnon toteutumistahan arvioi jälkikäteen tarkastuslautakunta. Toivottavasti arviointi ulottuu tavoitteiden lisäksi myös päätöksenteon sääntöjen- ja ohjeidenmukaisuuteen kaikilla tasoilla.

Hallintosäännössä kiinteän omaisuuden myynnin osalta Vihdin kunnanhallituksen toimivallasta sanotaan seuraavaa: myy kiinteää omaisuutta valtuuston valtuustokausittain vahvistaman menettelytapaohjeen ja päätösvallan perusteella.
Tämä "pykälä" oli samanlaisena jo 9.5.2005 valtuuston päättäessä kiinteän omaisuuden luovutusperiaatteista (§40).Tuolloin valtuusto hyväksyi kohdassa A) em. valtuustokausittaisen menettelytapaohjeen vahvistamisen hallintosääntöön sekä kohdassa B) valtuustokauden 2005-2008 päätösvallan euromääräiseksi rajaksi 400.000 e.

Hallintosääntöä on muutettu muilta osin valtuustossa 8.12.2008. Se astui voimaan 1.1.2009. Tämän asian osalta se kuitenkin säilyi muuttumattomana.

Me, istuva valtuusto, olemme siis päässeet "siunaamaan" kauppoja joiden arvo on ylittänyt 400.000 euroa.
Valtuustokausittaista vahvistettavaa menettelytapaohjetta eikä päätösvallan euromääräistä rajaa ei ole kauden 2005-2008 jälkeen kuitenkaan valtuustossa vahvistettu.
Käsityksemme on, että vahvistamiseen saakka, hallintosääntöä noudattaen, näin olisi kuulunut toimia myös muiden kauppojen kanssa.

Nyt 16.5.2011 kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen hallintosäännön muuttamisesta ja esittää edelleen valtuustolle, että valtuuston valtuustokausittainen menettelytapaohje kiinteän omaisuuden myynnin osalta poistettaisiin tässä valtuustossa kokonaan. Vain euromääräinen raja jäisi rajaamaan ja ohjeistamaan kunnanhallitusta kiinteän omaisuuden luovutuksessa. Tämä koskee siis niin asuinrakennus, elinkeinotontteja kuin rakennettuja kiinteistöjä.
Useissa muissa kunnissa päätösvallan hajauttamisessa otettu huomioon kiinteäksi omaisuudeksi luettavien erien eri luonne.
Onko valtuusto valmis heikentämään omaa päätäntävaltaansa ja tärkeintä, mahdollisuuttaan ohjata ja linjata kunnan kiinteän omaisuuden luovutusta? Paino on tässä sanalla mahdollisuus.
Jos tässä yhteydessä esimerkkinä kiinteistön myynnistä olisi esim. Vihdin Pirtti, niin uskon että jopa ryhmien sisältä kuuluisi irtiottoja.
Jos myyntihinta on päätösvallan ainoa raja, niin valtuuston mahdollisuus vaikuttaa omaisuuden hallintaan ja siten myös useiden toimintojen laajuuteen ja sisältöön, jää kovin laihaksi.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä ei halua kaventaa valtuuston valtaa. Kunnanhallituksessa esitykseni oli, että hallintosäännön muutosta ei hyväksytä, vaan valmistellaan valtuuston vahvistettavaksi puuttuva menettelytapaohje kuten tälle valtuustokaudelle olisi pitänyt tehdä jo heti v. 2009 alussa. Esitys raukesi kannattamattomana, joten asiasta ei äänestetty.
Kokouksessa jättämäni eriävä mielipide on ainoa keino poistaa vastuu päätöksestä, sikäli kun on epäilyskin siitä että asiaan ehkä jouduttaisiin palamaan juridiselta kannalta. Toivottavasti näin ei kuitenkaan tapahdu.

Valtuuston esittelytekstissä sanotaan että on perusteltua muuttaa hallintosäännön ao. kohtaa….mutta yhä perustelut puuttuvat täysin.
Esittelytekstissä myös hieman harhaanjohtavasti kerrotaan v. 2005 päätöksistä. Valtuusto hyväksyi hallintosäännön 13§ valtuustokausittaisesta menettelytapaohjeesta sekä erikseen päätösvallan euromääräisen rajan vuosille 2005-2008. Ja kuten nyt siis tiedämme, ei kumpaakaan ole sen koommin valtuustossa käsitelty.

Tässä vaiheessa on hyvä ottaa esille myös Hallintokeskuksen 1.4.2009 toimintasääntö sekä 13.11.2006 hyväksytty Maapoliittinen ohjelma. Kumpikaan näistä ei sisällä itse kunnanhallituksen päätösvaltaa koskevaa tietoa.

Asiaan, eli tapahtuneeseen kiinteän omaisuuden luovutukseen vuosina 2009 – tähän päivään saakka, juridiseen puoleen en ota kantaa. Mielipiteitä ja tulkintoja on varmasti niin monta kuin on maallikkojakin. Tämä on kuitenkin lopputulos kun asioiden näennäinen korjaaminen koitetaan tehdä ns. keinoja ja vaivoja kaihtamatta.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä esittää, että valtuusto ei hyväksy hallintosäännön muuttamista vaan palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi v. 2009 – 2012 menettelytapaohjeen tuomiseksi valtuuston vahvistettavaksi.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 18.4.2011 Vihdin kunnan turvallisuussuunnitelma

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/MJ

Miksi takaisin valmisteluun?
Tässä ryhmäpuheenvuorossa on perusteluja sille, miksi Kunnanhallituksen kokouksessa 11.4. esitin asian palauttamista valmisteluun. Osan perusteluista toin esille jo siinä kokouksessa. Tämä on aihe, joka on ja jonka tulee olla kaikille meille yhteinen.

Vihdissä on yhdessä linjattu perusajatus, että asiat valmistellaan hyvin, jotta päätöksenteko olisi sujuvaa. Valmistelun pohjana käytetyn, v. 2007 tilatun ja hyväksytyn turvallisuussuunnitelman tai tämän, nyt hyväksyttävänä olevan version osalta, ei voi parhaalla tahdollakaan olla tyytyväinen. Jos on hieman perehtynyt asiaan ja/tai laatimisesta annettuihin selväkielisiin ohjeisiin, ymmärtää että tarkoitus ei ollut keksiä pyörää uudelleen.
Perusasiat ja rakenne olisi saatu koottua pienemmällä työpanoksella, kuin mitä tähän ilmoitetaan laitetun. Sekin olisi ollut jo selkeä parannus entiseen.
Virkamiehen ja luottamushenkilön näkökulmat ovat osin erilaiset. Kun virkamies korostaa sitä, että tämä on heille työkalu lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseksi, niin luottamushenkilönä voi nähdä tämän keinona kuntalaisten turvallisuudentunteen lisäämiseksi pelkästään aktiivisen tiedottamisen ja kehittämisen keinona.
Hyvää valmistelua haittaa osin se, että on paljon tietoa, joka on ns. niin itsestään selvää, että sitä ei enää "osata" laittaa paperille.
Tässä asiassa jaettu tieto ei lisää kenenkään tuskaa…päinvastoin.

Turvallisuus on aiheena laaja ja monimerkityksellinen. Juuri tämän takia asia on tärkeä, niin meidän valtuutettujen kuin kuntalaistenkin kannalta.

Mikä on kunnan merkitys ja rooli turvallisuusasioissa?
Kuntalaisten turvallisuuden varmistaminen on osa kunnan perustehtävää. Toimintoihin kohdistuu selkeästi lakiin perustuvia velvoitteita. Niiden merkitys ja rooli on vahvasti ulkopuolelta ohjattua.
Kunnan rooli on suunnitelmassa ensisijaisesti koota kaikki palveluidensa käyttöön kohdistuvat turvallisuutta vaarantavat riskit yhteen riippumatta järjestäjätahosta. On kyseessä kuntayhtymä tai yksityiseltä ostettava palvelu, tulee kunnan myös ohjeistaa ja valvoa tämän tavoitteen toteutumista. Tässä suunnitelmassa puutteita on sekä päiväkoti- että kouluosioiden tiedoissa, nimenomaan ostopalveluissa.

Jyväskylässä 26.1.2011 pidetyn seminaarin "Turvalliset kunnat – tulevaisuuden menestyjät" ja valtakunnallisen ohjelmatyön "Pelottomat puistot, kodikkaat korttelit", nimet antavat osviittaa siihen, mikä näkökulma tästä suunnitelmasta täysin puuttuu. Turvallisuus on merkittävä kunnan kilpailukyky- ja vetovoimatekijä. Asuntopolitiikka- ja maankäytön suunnittelu ovat tässä asiassa kunnan tärkeimpiä välineitä.
YKn alaisella WHO:lla on "yhteisö" Safe Community. Sen käyttöoikeuden on ensimmäisenä Suomessa saanut Hyvinkään kaupunki v.2003. Vihdillä on tähän vielä matkaa.

Kunnan rooli on siis myös koota eri tahoja yhteistyöhön. Niin järjestökenttä kuin alueen yrityksetkin voivat omalta osaltaan ottaa osaa turvallisuutta lisäävään kehittämistyöhön. Kunnan tulee tässä asiassa olla aloitteellinen ja kannustava. Turvallisuusasioihin liittyvät palvelut ja toiminnot ovat yksi väistämättä kasvavista ja kehittyvistä aloista. On eri asia osaammeko hyödyntää siitä johtuvat parannukset ja tulokset.

Turvallisuussuunnitelmamme heikkouksia Kuntakohtaisten suunnitelmien laatimisen tueksi on ohjeistettu, että osa-alueille asetettavat tavoitteet tehdään paikallisen toimintaympäristön analyysin ja riskien kartoituksen perusteella. Vihdin kunnan johtoryhmä on asettanut painopistealueiksi lapset ja nuoret, ilman minkäänlaista esiintuotua analyysiä ja kartoitusta. Ikäryhmäksikin on rajattu vain 1-15 –vuotiaat.
Lapset ja nuoret ovat erittäin tärkeä painopiste, mutta silloin tämän suunnitelman tulisi kattaa huomattavasti laajemman ja monipuolisemman toimintaympäristön kuin päiväkodit ja koulut.
Neuvolat, vapaa-aika ja nuorisopalvelut on jätetty toimintojen ulkopuolelle. Miksi?
Vastauksena tiedän tässä kohtaa tulevan, että Karviainen vastaa mm. neuvolapalveluista. Vapaa-ajan toiminnoilla on hyvin merkittävä rooli lasten ja nuorten ajankäytössä. Vapaa-ajan tapaturmien määrä on kuitenkin huomattavan korkea.

Kunnan rooli kriisitilanteissa –osiossa on kerrottu valmiussuunnitelmasta, joka on ohjeistus poikkeusolojen johtoryhmälle. Vihdin kunnan hallintosäännössä on määritelty, että Kunnanhallitus hyväksyy valmiussuunnitelmat. Milloin viimeksi tämä on ollut esillä kunnanhallituksessa? Osaako joku tähän vastata?
Toiveena tietysti on, että emme sitä ikinä tarvitsisi.

Arviointi ja seuranta –osiosta saa käsityksen että tämä olisi valmis suunnitelma, jota vain jatkossa tarkastellaan ja arvioidaan. Valtuuston tehtäväksi jää valtuustokausittain painopistealueista päättämisen, mutta mistä ne valitaan kun tämä suunnitelma ei vaihtoehtoja esitä? Meille on kerrottu, että tulossa olisi myös muita, erillisiä turvallisuussuunnitelmia kuten liikenne ja Karviainen. Tämä tieto vain vahvistaa käsitystä, että kokonaiskuva puuttuu täysin. Tämä versio olisikin vain yksi osa palapeliä, jonka kokoaminen ei ole suunnitelmallista.
Jalkauttaminen on kuitattu kolmella lauseella, joista konkretia puuttuu.
Kuntalaiset, keitä varten suunnitelma tehdään, ottaminen mukaan palautteen ja kehittämisideoiden lähteenä, on Vihdin osalta lähes sivuutettu. "Tarpeen vaatiessa"- kannan, ei tule kuulua tämän suunnitelman periaatteisiin.

Turvallisuushysteriaan on meillä vielä matkaa
On myös niitä joiden mielestä tässä käsitelty aihe on ns. bensan heittämistä liekkeihin.

Turvallisuushysteria termi on sitä kun menettää suhteellisuudentajunsa suojellakseen lapsia mitä teoreettisimmilta vaaroilta. Tämän ylisuojelemisen sanotaan joidenkin tutkimusten mukaan tuottavan stressaantuneita lapsia.
HS uutisoi syyskuussa 2010 Ranskan olevan ensimmäinen Eurooppalainen maa, joka testaa paikannuslaitteita lasten hoidossa. Kun lapsi poistuu määrätyltä alueelta, tietokone alkaa hälyttää ja vanhemmille lähtee tekstiviesti. Laite on "kirppu", joka laitetaan taskuun.
Ranskassa tämä liittyy ns. turvalakipakettiin, jossa pääpaino on valvonnan lisäämisessä kaduilla ja internetissä.
Samanlaisessa kokeilussa mukana olleen Kalifornialaisen Richmondin ala-asteen opettajat ovat ainakin kiitelleet työtaakkansa vähentymistä.

Vihdin turvallisuussuunnitelmassa ei ole aiheita tai linjauksia, jotka näkyisivät hysteriana.

Esitykset:
Vihdin Puolesta ViPu– valtuustoryhmä esittää nyt hyväksyttävänä olevaan Vihdin turvallisuussuunnitelmaan seuraavia muutoksia:
1) Kansilehti: Vihdin kunnan turvallisuussuunnitelma
Lisätään: Osa 1, v. 2011-2012 painopistealueet 18.4.2011.

2) sivu 8, kappale 4. Turvallisuussuunnittelun arviointi ja seuranta, lause: Valmista turvallisuussuunnitelmaa arvioidaan….
Poistetaan sana: valmista.

3) sivu 10, toimintasuunnitelmataulukko, koulujen ja päiväkotien turvallisuus, vastuut/sidosryhmät: Sivistyskeskuksen hallinto, Koulut, Päiväkodit
Lisätään: Tekninen- ja ympäristökeskus

Ponsiesitys: Hyväksyessään tämän Vihdin kunnan turvallisuussuunnitelman valtuusto edellyttää seurantaryhmän vuosittaisen arvioinnin raportointia myös valtuustolle.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 13.12.2010 Taloussuunnitelma vuosille 2011-2013, vuoden 2011 talousarvio

Vihdin Puolesta Vipu -valtuustoryhmän puhe/AB

Olemme hyväksymässä taloussuunnitelmaa vuosille 2011-2013 ja vuoden 2011 talousarviota.
Tänä vuonna on ensi vuoden talousarvion valmistelu ollut varsinainen sekametelisoppa. Soppaa on keitetty elokuusta asti, silloin lautakunnat valmistelivat omat talousarvioesityksensä annetun raamin mukaan, sitten kunnanjohtaja teki oman ehdotuksensa, jonka kh hyväksyi muutaman äänestyksen jälkeen lähes sellaisenaan ja lähetti sen valtuuston hyväksyttäväksi. Marraskuussa valtuusto äänestyksen jälkeen palautti talousarvion uuteen valmisteluun siten, että kulujen kasvu rajoitetaan 2,5 % :iin. Kunnan johtoryhmän kiireellä tekemät kuluvähennykset sisälsivät samalla myös tulojen menetyksiä, sillä osa esitetyistä vähennyksistä, esim. museojohtajan viran täytön myöhentäminen olisi karsinut myös siihen kohdistuvat tulot. KV:n palautusesitys osin epäonnistui, jos tarkoituksena oli saada kunnan talous jatkossa tasapainoon. Kuluja saatiin vähennetyksi noin 1,6 milj.€ , kun tavoite oli n. 2 milj.€ (2%). Talousarvion valmistelun aikana ”sekametelisoppaa” sotkivat eniten kokoomus ja keskusta.

Viime valtuustossa nostimme tuloveroa 0,25% , Vihdin tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,50, joten verotulot nousevat ensi vuonna. Talousarviosta on siis karsittu toimintakuluja ja nostettu veroja ja maksuja. Silti joudumme ottamaan lisää lainaa, sillä ensi vuoden tilinpäätös tulee olemaan kaikista em. toimenpiteistä huolimatta alijäämäinen.

Talousarvioon vuodelle 2011 on tehty useita kululeikkauksia. Vihdin Puolesta valtuustoryhmä ei hyväksy sivistyskeskuksen vuosiluokkien 1-2 tukiopetuksen 15.500 €:n vähennystä. Opetuksen henkilöstömenoihin on lisättävä 15.500€, koska alakouluopetus on panostusta ennaltaehkäisevään työhön. Hyvä opetus alakoulussa vaikuttaa jatkossa mm. lasten erityisopetuksen määrän vähenemiseen sekä lasten menestykseen jatko-opinnoissa ja ammatin valinnassa. Lisäksi se vähentää lasten huostaanottoja, sillä ajoissa luotu hyvä pohja elämää varten, auttaa kodeissa jaksamista.
ViPu ei myöskään hyväksy vähennystä koululaisten iltapäivätoiminnan kuluista 104.000€ ja sen tuloista 40.000€. Iltapäivätoiminnan supistaminen v.2011vaikuttaa myös vuoden 2013 valtionosuuksiin. Talousarvioon on lisättävä 64.000€ ja se on kohdistettava 1-2 luokkien iltapäivätoimintaan. Tämä panostus lisää lasten turvallisuutta ja virikkeitä, koska toiminta on ohjattua ja valvottua.

Talousarvioehdotuksessa esitetään, että nuorisotoimenjohtajan vakanssia ei ensi vuonna täytetä, vaan nuorisopuolta johtaisi oman toimensa ohella iltapäivähoidon koordinaattori. Ehtiikö hän silloin riittävästi paneutua nuorisopuolen asioihin ja pystyykö hän hankkimaan nuorisotoimintaan avustuksia ja lahjoituksia niin paljon kuin Päivi Veikkolainen. Päivin hankkimien runsaiden lisätulojen avulla on Vihdissä voitu vuosikausia toteuttaa laadukasta ja monipuolista nuorisotoimintaa. On muistettava, että nuorissa on tulevaisuutemme.

ViPu hyväksyy 428.000 euron vähennyksen Karviaisen talousarvion loppusummaan, mutta säästöjen kohdistaminen esitettyihin palveluihin ei ryhmämme mielestä ole kaikilta osin järkevää. Silti Karviaisen tulee löytää tarvittava säästö talousarvionsa sisältä. Ensi vuodenkin kunnan talousarvion haasteena on, että Perusturvakuntayhtymä Karviainen pysyy talousarviossaan ja tuottaa kuntalaisille riittävästi palveluja. ”Ihmettelen vasemman puolen valtuutettujen Salmi ja Jakka asennetta Karviaisen talousarviossa pysymiseen.”

Tänään pitäisi päättää lopullisesta ensi vuoden talousarviosta. Emme viime vuoden tapaan ole nytkään ennakolta pystyneet sopimaan asiakokonaisuuksista, vaan tulemme tänäänkin äänestämään monista asioista.

Osaa talousarvion säästöistä ei voi jatkaa seuraaville vuosille, joten pian pitäisi päästä pysyviin säästöihin. Ensi vuonna on vihdoinkin tutkittava, onko taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevämpää tarjota palvelut omana työnä vai ostopalveluna.
Henkilöstön sijaiskiellotkaan eivät voi enää jatkua tuottamatta jälkilaskua.

Investointien osalta voi todeta, että kunnan ensi vuoden investoinnit ovat maltillisia, mutta eivät riittäviä nopeasti kasvavalle kunnalle. Nummelanharjun koulun 2-vaiheen rakentaminen pitäisi aloittaa jo ensi vuonna, koska nykyiset tilat on todettu epäterveellisiksi.

Onneksi tämän vuoden talousarviossa vuoden 2010 verotulot tulevat ylittymään ja se parantaa kunnan tulosta.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä esitää/kannattaa määrärahalisäyksiä 1-2 luokkien tukiopetukseen 15.500€, jota esitin jo kunnanhallituksessa ja koululaisten iltapäivätoimintaan 64.000€ sivistyskeskuksen tulosalueelle.

Edellä olevat määrärahat huomioiden Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy esitetyn taloussuunnitelman vuosille 2011-2013 ja talousarvion vuodelle 2011.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 15.11.2010 Tuloveroprosenttia vuodelle 2011

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Olemme nyt päättämässä Vihdin tuloveroprosenttia vuodelle 2011. Edellisen kerran nostimme v. 2007 tuloveroprosenttia 0, 5 % ja silloinkin perustelut ja tavoitteet veron nostolle olivat samat kuin nytkin eli talous tasapainoon. Veronkorotukset ovat helpoin tapa lisätä kunnan tuloja. Mikä on nyt toisin kuin v. 2007?
Lama tuli ja melkein menikin. Talous on lähtenyt nousuun ja työttömyys on laskussa. Siksi en periaatteessa kannata verojen nostoa, en ainakaan puolen veroprosentin korotusta eli 2,1 miljoonan euron lisäveron keräämistä kuntalaisilta. Vihdissä on ollut jo vuosia korkein tuloveroprosentti, jos verrataan Uudenmaan muita samankokoisia kuntia ja se on yksi kriisikuntamittarin tunnus.

Tänä vuonna Vihdissä maksetaan myös korkeaa kiinteistöveroa, sitä nostettiin tälle vuodelle 1,5 milj. eurolla. Ensi vuoden talousarvio sisältää jälleen asumiseen muitakin lisäkuluja, esim. vesi- ja jätevesimaksujen ja muiden rakentamiseen liittyvien maksujen korotuksia. Ensi vuonna nousevat myös energiaverot. Asumiseen liittyvät menot koskevat kaikkia, myös vuokralla asuvia. Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän mielestä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia tulee vuodelle 2012 laskea kilpailukykyiseksi muihin samankokoisiin kuntiin verrattuna.

Talousarvioehdotus sisältää myös tonttien myyntituloja yli 3 milj. eurolla, mutta saavutetaanko nämä tulot, kun veroprosentit ovat näin korkeita? Ostetaanko silloin tontteja Vihdistä vai joudummeko taas vuoden kuluttua nostamaan veroja? Kestääkö Vihdin imago verottaa yrittäjiä ja asukkaita metropolialueen korkeimmilla veroprosenteilla?

Edellä olevat seikat huomioiden Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä kannattaa maltillista tuloveron korotusta ensi vuodelle. Hyväksymme tuloveroprosentiksi kompromiksi esitetyn 19,50%.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 15.11.2010 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelma

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Olemme käsittelemässä Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelmaa vuosille 2010-2012.

Kunnanhallitus palautti jo kertaalleen Karviaisen suunnitelmat uudelleen valmisteltavaksi, mutta Karviaisen hallitus ei ilmeisesti ymmärtänyt palautuksen tarkoitusta.. Perussopimuksen mukaan palvelutasosuunnitelma laaditaan valtuustokausittain eikä vuosittain, kuten Karviainen esittää. Tämä suunnitelma pitäisi olla pohjana vuosien 2010-2012 toiminnalle. Sieltä puuttuvat selvät pitkän tähtäyksen linjaukset, esim. missä tiloissa Karviainen tarjoaa palveluja Vihdissä vuonna 2012 ja kuinka paljon on esim. lähipalveluja kunnassamme vai onko niitä ollenkaan.

Nyt tehty suunnitelma on epäselvä, osin tekstit ja taulukot eivät täsmää, esim. sivulla 13 ja eri ikäryhmienkin luvut olivat väärinpäin, kuten äsken hallituksen jäsen esitti korjattavaksi.

Perustamissuunnitelman tavoitteet eivät täyty tällä suunnitelmalla.

Karviaisen hallituksen pitäisi kehittää Karviaista suunnitelmallisesti, jotta talousarvio ei joka vuosi ylittyisi. Nyt ei tiedetä, mitä pitkällä aikavälillä tehdään. Tilanne ei voi jatkua näin kauan.

Vihdin Puolesta ViPu- valtuustoryhmä hyväksyy Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelman kunnanhallituksen esityksen mukaisesti ja toivomme, että siellä olevat virheet korjataan.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 11.10.2010, listan asia numero 3

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/ AB

Olemme käsittelemässä Perusturvakuntayhtymä Karviaisen vuoden 2010 talousarvion ylitystä.

Kunnanvaltuusto hyväksyi 4.6. 2007 kuntayhtymän perustamissuunnitelman. Vihdin kunta antoi silloin kuntayhtymän tehtäväksi ja vastuulle järjestää asukkailleen kansanterveyslain mukaiset terveydenhoitopalvelut sekä sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut kokonaisuudessaan lukuun ottamatta lasten päivähoitoa.

Kuntayhtymä perustettiin muodollisesti 1.1.2008 ja varsinainen toiminta käynnistyi 1.1.2009.

Jäsenkunnat asettivat perustamissuunnitelmassaan kuntayhtymälle yhteisiä tavoitteita.

Niistä kaksi tärkeintä tavoitetta on, parantaa kuntalaisille tarjottavia palveluita ja tehostaa palveluiden järjestämistapaa.

Tavoitteet määriteltiin myös tarkemmin suunnitelmassa.
Kuntayhtymän palveluiden määrää ja laatua piti lisätä lähemmäksi asiakasta.
Kuntayhtymän piti tuottaa lakisääteiset sosiaali- ja terveystoimen palvelut taloudellisesti ja toiminnallisesti perustellulla tavalla.
Kuntayhtymän perustamisen piti tehostaa peruspalvelujen palvelutuotantoa asiakkaiden tarpeiden, palvelutuotannon sujuvuuden, henkilöstön, talouden sekä kunnallisen päätöksenteon näkökulmasta.
Kuntayhtymän tuli järjestää lähipalveluna jäsenkuntien tarvitsemat keskeiset peruspalvelut. Aluepalveluna tuli toteuttaa erikoistuneempia palveluita, perustason erikoissairaanhoidon konsultatiivisia palveluita sekä laajaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita esim. päivystyksiä.
Perustamisvaiheessa Karviaiselle asetettiin kovat ja selkeät tavoitteet.
Onko asetettuihin tavoitteisiin pyritty ja jos on, niin mitkä edellä mainituista tavoitteista ovat toteutuneet?

Nyt Karviainen hakee vuodelle 2010 3,1 miljoonan euron lisämäärärahaa ja selvityksessään vetoaa vuoden 2009 tilinpäätöksen lukuihin.
Vaikka valtuusto karsi joulukuussa 2009 talousarviosta puoli miljoonaa Vihdin kunnan Karviaisen maksuosuuksista, niin karsintakohteista vain lasten palvelulinjan jälkihuolto tulee ylittämään talousarvion. Todellisuudessa suurin yksittäinen ylitys tulee tapahtumaan työikäisten palvelulinjan vammaispalvelujen kohdalla, noin 1,1 milj.euron ylitys vuoden 2010 talousarvioon nähden.

Kuntayhtymä Karviaisen kulut ovat nousseet vuosi vuodelta ja ensi vuodellekin esitetään 3,9 %:n nousua.

Jo keväällä 2010 Karviaisen hallitus tiesi talousarvion ylityksestä, mutta se ei lähtenyt heti tekemään korjaavia toimenpiteitä. Mikäli Karviaisen perustamistavoitteisiin olisi sitouduttu, niin mikä olisi nyt tilanne. Tarvittaisiinko olenkaan lisämäärärahaa ja saisivatko Vihtiläiset parempaa ja joustavampaa lähipalvelua.

Jos Karviainen ei pääse perustamisvaiheen tavoitteisiin, on mietittävä uudelleen, tarvitaanko Karviaista. Nyt Vihdissä kulut kasvavat ja peruspalvelut vain heikkenevät. Tilanne ei voi jatkua näin enää kauan.

Näillä evästyksillä Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämäärärahan vuoden 2010 talousarvioon kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 11.10.2010 Asia N:o 2

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/ AB

Olemme käsittelemässä Ojakkalan päiväkodin hankesuunnitelmaa.

Ojakkala on yksi Vihdin suurimmista taajamista, mutta siellä ei ole ollut koskaan kunnollista päiväkotirakennusta. Päiväkoti on ensin toiminut vanhassa talossa, josta se joutui siirtymään sisäilmaongelmien takia epäkäytännöllisiin tiloihin entiseen pubiin vuonna 2009. Ojakkalassa on onneksi toiminut myös yksityinen päiväkoti, joka on tarjonnut päivähoitoa monille lapsille jo vuosia. Ojakkalan päiväkodin rakentamista on siirretty vuosikausia, vaikka se olisi pitänyt olla valmis jo kolme vuotta sitten, kuitenkin viimeistään keväällä 2009, silloin olisi säästytty taloudellisesti kalliilta vuokratilalta ja muilta ylimääräisiltä kustannuksilta. Mikäli päiväkoti olisi rakennettu vuoden 2008 hankesuunnitelman mukaisesti, olisi Ojakkalassa säilynyt todennäköisesti neuvolakin.

Hankesuunnitelma pitää sisällään maininnan Tervalammen alueen 0-5- vuotiaiden päivähoidon siirron Ojakkalaan. Vihdin Puolesta valtuustoryhmä kannattaa lähiperuspalveluja myös Tervalammelle.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy kunnanhallituksen esityksen Ojakkalan päiväkodin hankesuunnitelmaksi.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 06.09.2010 Asia no 6 Vihdin kunnan elinkeinostrategia 2010-2025

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/ AB

Olemme hyväksymässä Vihdin kunnan elinkeinostrategiaa vuosille 2010-2025. Aikaisempi elinkeino-ohjelma hyväksyttiin vuonna 2002 ja se ulottui vuoteen 2005. Viisi vuotta olemme toimineet kunnassa ilman pitkän tähtäyksen tavoitteita ja mitä olemme saaneet 5 vuodessa aikaan? Esim. lopetimme kunnan oman yrityskeskuksen. Viime vuonna hyväksytyssä kunnan strategiassa on tavoitteena elinkeinoelämän rohkea kehittäminen ja sen toteutumisen edistäminen, positiivinen kuntaimago sekä kunnan selkeä, vahva asemointi metropolialueella. Miten olemme vuodessa edistyneet näissä tavoitteissa? Ainakin saimme tehdyksi elinkeinostrategian.
Elinkeinostrategia pitää sisällään pitkän (2010-2025) ja lyhyen (2010-2012) aikavälin tavoitteita: yritysystävällinen kunta, positiivinen kuntaimago, metropolialueen menestyjä ja monipuolinen elinkeinorakenne ja työpaikkamääränkasvu pitkällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin kärkitavoitteet ovat vain yritysystävällinen kunta, positiivinen kuntaimago ja yritysmarkkinoinnin suuntaaminen, jota meillä vasta selvitetään.
Yritysten kannalta kunnan tehtävä olisi luoda hyvät ja vakaat edellytykset yrityksille toimia Vihdissä. Täällä pitäisi olla hyvät kunnalliset palvelut ja koulutus- mahdollisuudet, toimiva yritysinfrasruktuuri, erilaisia asuntoja työntekijöille, kilpailukykyinen veroprosentti ja vahva Vihti-brändi.
Kunnalla on merkittävä rooli luotaessa Vihti-brändiä. Ei pelkästään sanat yritysystävällinen tai positiivinen kuntaimago toteuta kärkitavoitteitamme, vaan tärkeämpää ovat teot sen hyväksi. Markkinointimme on tärkeässä roolissa muodostettaessa Vihti kuvaa. Nyt Vihti tunnetaan valtakunnallisesti esim. valitetta- vasti negatiivisesti Ideaparkkihankkeesta. Onneksi viime viikolla saimme positiivis- täkin kuntaimagoa, kun Vihtijärvi valittiin valtakunnalliseksi Vuoden 2010 kyläksi. Nyt hyväksyttävä strategia on vasta suuntaa antava asiakirja, sillä sitä voi tulkita aika väljästi, kuten edelliset puhujat ovat tulkinneet. Sitä tullaan jatkossa toteuttamaan vuosittain määriteltävien ja tarkistettavien toimenpidesuunnitelmien avulla.

Elinkeinostrategia vaatii toteutuakseen hyvän asuntostrategian, jonka laadinta pikaisesti on tärkeää. Ne ohjaavat Vihtiä haluamaamme suuntaan.
Olen ollut valtuutettuna hyväksymässä useita strategioita. Niiden heikkous on aina ollut siinä, että niitä ei ole noudatettu, seurattu eikä päivitetty.
Vihti tarvitsee menestyviä yrityksiä ja asukkaita, jotta se saa taloutensa tasapainoon. Toivon tämänkin strategian ohjaavan meidät oikealle polulle kohti Vihdin menestymistä itsenäisenä kuntana metropolialueella.

Eilen vietimme yrittäjän päivää. Tänään päätämme hyväksyä kunnan elinkeino- strategian sekä Vihdin nykyisille että uusille yrittäjille.
Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy Vihdin kunnan elinkeinostrategian vuosille 2010-2025 esitetyssä muodossa.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 14.6.2010 Palveluverkkosuunnitelma VUOSILLE 2009-2030

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/Ab

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä ei hyväksynyt palveluverkkotyöryhmän 26.4. ja 7.6. kh:lle esittämää palveluverkkosuunnitelmaa vuosille 2009-2030. Esitin kh:ssa 7.6., että se merkittäisiin vain tiedoksi ja esitys hyväksyttiin. Suunnitelma toimii kh:ssa talousarviovalmistelun tukena ja ohjeellisesti noudatettavana. Nyt suunnitelman jokainen asia tuodaan erikseen vielä päätettäväksi. Koottua materiaalia voimme kuitenkin käyttää jatkossa hyväksi.

Palveluverkkosuunnitelma on mielestäni edelleenkin keskeneräinen, epätäsmällisesti esitetty ja vaikutuksiltaan arvioimaton.

Palveluverkkosuunnitelmassa tulee myös jatkossa olla mukana palvelujen laadun ja talousvaikutusten seurantasuunnitelma.

Esitetyssä suunnitelmassa osa toimenpiteistä on siirretty toteutettavaksi viimeistään seuraavan valtuustokauden alussa. Mielestäni palveluverkkoa koskevat päätökset tulee tehdä pikaisesti, jotta voimme kehittää kuntaamme suunnitelmallisesti. Valtuustokausittain uudet muutetut linjaukset ovat taloudellisesti kalliita ja kestämättömiä. Ryhmämme vastustaa esim. lähikoulujen ja päiväkotien keskittämistä suuryksikköihin ja -taajamiin. Palvelut pitää olla siellä, missä niiden käyttäjätkin ovat (esim. uusi koulu Hiidenrantaan).

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä on erittäin huolissaan Vihdin kunnan taloustilanteesta. Tällä nyt esitetyllä suunnitelmalla ei kuitenkaan tulla ratkaisemaan kunnan taloutta, mutta se olisi muuttanut kuntalaisten kannalta palvelurakennetta oleellisesti etenkin kylien osalta, jos se olisi hyväksytty sellaisenaan.

Siksi nyt esitetty palveluverkkosuunnitelma on vain tiedoksi.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 14.06.2010 Vuoden 2009 henkilöstöraportti

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/ AB

Tämä on Vihdin kunnan ensimmäinen henkilöstöraportti, jossa ei ole mukana Karviaisen (entisen perusturvan) ja Puhdin henkilöstöä. Tässä raportissa koulutuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöt ovat myös yksi yhteinen tulosalue, joten raportin tuloksia on käytännössä vaikea verrata edellisiin vuosiin.

Henkilöstö on kunnan tärkein voimavara. On hyvä, että henkilöstöraportointi on kehittynyt, todellisen työn seuranta tehostunut ja vakinaisten työntekijöiden suhteellinen osuus kuntamme työntekijöistä on kasvanut. Työaika käytetään tehokkaammin, joten työn tuottavuus on noussut, myöskin henkilöstön keski-ikä on nuortunut. Kunta-alalla, kuten Vihdissäkin, monet palvelussuhteet ovat pitkiä. Kyselyn mukaan henkilöstön työtyytyväisyys on noussut, joten työhyvinvointiin panostus on kannattanut. Lähtöhaastattelu on meillä uusi toimintatapa, sen käyttöä voisi laajentaa eläkkeelle lähteviinkin.

Työtyytyväisyyskyselyyn vastasi henkilöstöstä vain 61 %. Miksi luku on näin alhainen? Miksi henkilöstö ei ole vastannut kyselyyn, vaikka se on tärkeä työkalu päättäjille arvioida henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kokeeko henkilöstö, että kyselyyn vastaamisesta ei ole heille mitään hyötyä, aikaa vain kuluu vastaamiseen.
Valtuutetuille voisi avata tarkemmin suurimpien työyksiköiden tuloksia, niin valtuutetut voisivat näitä hyödyntäen pohtia syitä esim. lyhyiden (1-3vrk) sairauslomien kasvuun, huonohkoon ammattitaitoiseen johtamiseen ja tiedonkulkuun kunnassa sekä hyvien koulutusmahdollisuuksien puutteeseen. Hämmästyttävää on, että sairastuvuus on suurinta ikäryhmässä 40 - 49. Syitä asiaan on selvitettävä ja korjaavia toimenpiteitä tehtävä. Tilannetta ei tänä vuonna paranna se tapa, millä keinoilla päätettiin toteuttaa rajut henkilöstösäästöt. Uusi palveluverkkosuunnitelmakaan ei tuo helpotusta henkilöstölle.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy edellä mainituin kommentein esitetyn henkilöstöraportin vuodelta 2009 merkitä tiedoksi ja kiittää henkilöstöä kunnan hyväksi tehdystä hyvästä työstä ja jaksamisesta näinä taloudellisesti vaikeina aikoina.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 03.05.2010 Aloitteet

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän aloitteen puhe/ AB

Yksi ajankohtaisista asioista on Vihdissä palveluverkkosuunnitelma. Palveluverkkosuunnitelmatyöryhmä esitti jo kh:lle tekemänsä suunnitelman hyväksymistä, onneksi kunnanhallitus palautti sen uuteen valmisteluun. Työryhmän suunnitelma piti sisällään esim. keskitetyn kouluverkon ja taloudelliset laskelmat kyläkoulujen lakkautuksille. Jo se, että lopullisen kouluverkkopäätöksen tekeminen siirrettäisiin seuraavan valtuustokauden alkuun hidastaisi koulujen kehittämistä. Kouluverkon tarkastelussa ei otettu huomioon, että yksi kehittämistyön vaihtoehto voisi olla pienten kyläkoulujen säilyttäminen, jopa niiden lisääminen. Aktiivinen ja turvallinen kyläkoulu on hyvä kasvu- ja oppimisympäristö. Vihdin hyväksytty strategia pitää sisällä Vihdin vision 2025: metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukunta. Kunnan pitää myös markkinoida kyliään kyläyhdistysten lisäksi. Osalla kyläyhdistyksistä on jo omat kylän kotisivut, joissa kerrotaan vaihtelevasti kylän toiminnasta.
Joten aloitteeni koskee kylien markkinointia elinvoimaisiksi yhteisöksi, joissa kouluillakin on oma tehtävänsä.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 05.10.2009 Nummelanharjun koulun peruskorjaus/uudisrakentamishanke

Vihdin Puolesta ViPu-valtuustoryhmän puhe/ AB

Olemme käsittelemässä Nummelanharjun koulun peruskorjaus/uudisrakentamishanketta.

Nummelanharjun koulu on rakennettu pääosin vuonna 1978 ja laajennettu 1987. Koulussa on ollut sisäilmaongelmia lähes 20 vuotta. Koulun tasakatto on vuotanut jo useita kertoja 1980-luvun loppupuolelta alkaen ja koulussa on tehty lukuisia muita korjauksia viimeisimmät tänä vuonna.

Huhtikuun valtuustossa päätimme koulun perusparantamisesta, jotta saisimme valtion elvytysbudjetista rahaa koulun kosteus- ja homevaurioihin. Koulurakennuksen jatkoselvityksissä selvisi rakennuksen heikko kunto ja nyt voimme todeta, että paras vaihtoehto koulun saamiseksi terveelliseksi ja turvalliseksi on pikaisesti rakennettava uudisrakennushanke.

Nyt kh yksimielisesti esittää valtuustolle, että koulun 1. vaihe rakennetaan uudisrakennuksena ja sen hankesuunnitelma hyväksytään tänään sekä tässä taloudellisessa tilanteessa palvelukeittiön rakentaminen lukion ruokasalin yhteyteen laajennuksena. Keittiötilat koko kunnassa tarkastellaan uudelleen ensi keväänä palveluverkkosuunnitelmassa. Hankesuunnitelmaan sisällytettiin myös liikuntasalin korjaus, siihen varattiin rahaa 0,8 milj. euroa.

Yksimielisiä emme kh:ssa kuitenkaan olleet uuden rakennuksen kattomuodosta. Itse olen sitä mieltä, että se pitää rakentaa harjakatoksi, koska esim. kunnan rakennuksia ei ole huollettu riittävän hyvin, jotta niiden tasakatot ja muutkin rakenteet pysyisivät kunnossa, eikä niihin tulisi ylimääräisiä vaurioita puutteellisesta huollosta tai korjauksesta.

Vihdin puolesta ViPu -valtuustoryhmä kannattaa Nummelanharjun koulun 1. vaiheen rakentamista uudisrakentamishankeena. Kannatan kh:n ehdotusta muilta osin paitsi tasakaton rakentamisen osalta. Kannatan uuden rakennuksen katon rakentamista harjakatoksi.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 05.10.2009 Vihdin kunnan strategia

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/ AB

Olemme hyväksymässä Vihdin kunnan tasapainotettua strategiaa vuosille 2009-2012. Sitä on valmisteltu pitkään ensin viranhaltijoiden ja myöhemmin luottamushenkilöiden yhteistyönä.
Strategia pitää sisällä Vihdin vision 2025: metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukunta.
Strategiset tavoitteet ovat haastavia, jos ne kaikki toteutamme esim. Vihdin moni-ilmeisyyden säilyttäminen, itsenäisessä kunnassa, metropolialueella tai kilpailukykyinen veroprosentti ja lainamäärä alle 2500€/asukas tarvittavilla investoinneilla. Nyt hyväksyttävä strategia on vasta suuntaa antava asiakirja, koska sitä voi tulkita aika väljästi, kuten edelliset puhuvat ovat tulkinneet. Voisikin sanoa, että se on vielä toiveiden tynnyri kuntalaisille. Tämä strategian hyväksyminen ei lopeta yhtään kyläkoulua.

Strategia pitää sisällä myös tarkempien kuten asunto-, elinkeino-, henkilöstö- ja ilmastostrategioiden laadinnan sekä palveluverkko-suunnitelman teon vuonna 2010. Näiden sisältö on erittäin tärkeä, koska ne ohjaavat Vihtiä haluamaamme suuntaan. Olen ollut valtuutettuna hyväksymässä useita kuntastrategioita. Niiden heikkous on ollut, että niitä ei ole noudatettu, seurattu eikä päivitetty. Toivon, että tämä strategia ohjaisi meidät oikealle polulle kohti Vihdin menestymistä metropolialueella. Tekniset korjaukset on tehtävä, kuten strategiset tavoitteet ja tuloskortin tavoitteet pitää olla yhtenevät.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy Vihdin kunnan strategian vuosille 2009-2012 esitetyssä muodossa.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 08.06.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/AB

Kunnanhallitus esittää, että valtuusto merkitsisi tiedokseen Vihdin kunnan henkilöstöraportin vuodelta 2008.

Muutamia havaintoja kuitenkin olemme tehneet ja haluamme ne tuoda esiin.

Henkilöstötyövuosille on asetettu tavoitteet ja ne on keskeisiä tunnuslukuja valtuuston hyväksymän talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelman 2005-2008 henkilöstövähennysten seurannassa.

Henkilötyövuosien määrä on kasvanut kertomusvuonna. Vuoden 2008 henkilötyövuositavoite oli tehty työaika-tunnusluvulla mitattuna 996,05 ja se toteutui 1046,60 henkilötyövuotena, joten tavoite ei toteutunut. Asiaa on perusteltu sillä, että esim. koulunkäyntiavustajia on jouduttu lisäämään. Sama selitys on ollut aikaisemmissakin henkilöstöraporteissa.
Syntyy kysymys, mikä on aiheuttanut koulunkäyntiavustajien lisäämisen tarpeen? Onko mahdollisesti vaikutusta tuntikehysten muutoksilla tai muilla valtuuston päättämillä asioilla. Vastausta tähän kysymykseen ei löytynyt raportissa. Olisiko syytä mitoittaa tarve erilailla seuraavassa suunnitelmassa.

Toinen asia, josta Vihdin Puolesta valtuustoryhmä on huolissaan, on sairauspoissaolotyöpäivien määrän nousu edelliseen vuoteen verrattuna. Haluamme, että vihdoinkin tehdään tarkka selvitys ja perusteellisempi analysointi poissaoloista, kuin perustelut ikääntyminen ja kuntayhtymien valmistelun aiheuttama työtaakka sekä organisaatiomuutokseen liittyvä epävarmuus. Sairauspoissaolojen painottuminen lyhyisiin 1-3 päivän pituisiin jaksoihin 65,7 %:n painoarvolla on kuitenkin merkittävä. Ensi vuoden työtyytyväisyyskysely voi selvittää joitakin syitä sairauspoissaoloille, jos ne johtuvat edellä mainituista syistä.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä hyväksyy edellä olevin kommentein esitetyn henkilöstöraportin vuodelta 2008.

Samalla Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä käyttää tilaisuutta hyväkseen ja esittää kiitoksensa henkilöstölle siitä jaksamisesta, jolla talouden ja palveluiden tasapainotusohjelmaa on kunnassamme toteutettu vuosina 2005-2008.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 08.06.2009 Vuoden 2008 tilinpäätös

Vihdin Puolesta ViPu valtuustoryhmän puhe/AB

Olemme hyväksymässä vuoden 2008 tilinpäätöstä.
Tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä on kuitenkin todettava muutamia asioita, jotka eivät toteutuneet ja lopputuloksena oli, että tilikausi oli alijäämäinen.

Vuoden 2008 tilinpäätökseen vaikutti vielä kunnanvaltuuston 12.9.2005 hyväksymä talouden ja palveluiden tasapainotussuunnitelman ratkaisut vuosille 2005-2008. Tasapainotussuunnitelman tavoite oli kattaa edellisiltä vuosilta kertyneet alijäämät sekä kääntää kunnan talous vuoden 2008 loppuun mennessä kuntalain edellyttämälle tasolle.
Vuonna 2008 ei saavutettu tasapainotussuunnitelman mukaista ylijäämätavoitetta.

Jo vuosi sitten käsiteltäessä vuoden 2007 tilinpäätöstä Vihdin Puolesta valtuustoryhmä totesi talouden liikkumavaran olevan hyvin pieni, vuoden 2008 tilikauden tulos kääntyikin yli 1,8 milj.€ negatiiviseksi. Tilikauden negatiivisen tuloksen ja lisälainaoton myötä kunnan vakavaraisuus heikkeni.

Kunnan ulkoisissa tuotoissa oli laskua edelliseen vuoteen verrattuna noin 1,9 milj.€, suurin vaikutus oli kiinteistökauppojen vähenemisellä.

Merkittävin tulonlähde oli verotulorahoituksesta, joka muodostuu verotuloista ja valtionosuudesta kasvu 9,7%. Kunnallisvero kasvoi vielä 9,4 %, siihen vaikutti eniten väestömäärän ja verotettavien ansiotulojen kasvu.
Viime vuonna alkanut talouden taantuma vaikuttaa tulevaisuudessa heikentävästi myös kunnan verotuloihin.

Toimintakulujen huima kasvu 11,7 % (12,7milj€) on liian suuri nousu tasapainotussuunnitelmaan kirjatusta 3,0 % tavoitteesta.
Henkilöstökulut kasvoivat edellisestä vuodesta 8,6 % ja suurin kasvu oli palkkakuluissa, koska vuonna 2007 tehtiin laaja tulosopimus kunta-alan palkankorotuksiin ja ne vaikuttivat kuluina täyspainoisesti vasta vuonna 2008. Lisäksi palveluiden ostot ovat selvästi karkaamassa 16,5 %:n kasvulla käsistämme.

Tasapainotussuunnitelma sisälsi koko suunnitelma kautena yhteensä noin 80 taloutta tasapainottavaa toimenpidettä ja toimenpidekokonaisuutta, osa niistä on toteutunut, mutta osa ei. Valtuustoasiain neuvottelukunnassa vuonna 2008 Vihdin Puolesta valtuustoryhmän edustaja esitti selvityksen tekemistä siitä, mitkä toimenpiteet tai toimenpidekokonaisuudet ovat toteutuneet kuluneen tilikauden aikana ja mikä kokonaisvaikutus taloudellisesti tai toiminnallisesti on saavutettu jo vuoden 2007 tilikautena ja mitkä ovat mahdolliset vaikutukset tuleville tilikausille ja tämän esitimme myös valtuustossa kesäkuussa 2008. Vasta tänä vuonna osa muistakin ryhmistä haluaa samanlaista selvitystä vuonna 2005 päätetystä tasapainotussuunnitelman toteutuneista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Tämä selvitys tehdään tänä vuonna ja se tulee tulevan talousarvion valmistelun pohjaksi.

Kunta on ylläpitänyt vuosina 2007-2008 erittäin mittavaa investointiohjelmaa. Investointien toteuttaminen on lisännyt kunnan lainanhoitorasitetta. Lainakanta oli vuoden 2007 lopussa 2027 euroa ja se kasvoi vielä, ollen 2008 vuoden lopussa jo 2330 euroa asukasta kohden.

Lisäksi tilintarkastajan tarkastushavainnoista tilinpäätöksessä mainitaan esim. oikeustapauksesta olisi suositeltavaa kirjata pakollinen varaus mahdollisia korvauksia/oikeuskuluja vastaavalla summalla, joten sekin olisi heikentänyt kunnan tulosta. Kunnan pitää pikaisesti riskikartoituksessa huomioida nämäkin riskit.

Edellä olevat seikat huomioiden Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä on hyväksymässä esitetyn tilinpäätöksen.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 27.04.2009

Vihdin Puolesta ViPu-valtuustoryhmä/ AB

Ponsiesitys 27.04.2009

Kunnanvaltuusto hyväksyessään Nummelanharjun koulun perusparannuksesta ja sen yhteydessä esitetystä valmistuskeittiön muuttamisesta palvelukeittiöksi se edellyttää, että KH:n tulee ensin selvittää, mitä hyötyä ja haittaa on suunnitellulla muutoksella yli 1000 henkilön päivittäisen aterian järjestämisessä.

Tulee selvittää, mitä kustannuksia aiheutuu mm. ruuan pakkaamisesta, kuljetuksesta, purkamisesta ja lämmityksestä sekä mitä vaikutuksia sillä on henkilökunnan määrään, ruuan laatuun ja kunnan keittiötilojen investointeihin.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 27.4.2009 Vihdin kunnan talouden sopeuttaminen 2009

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmän puhe/ AB

OLEMME HYVÄKSYMÄSSÄ VUODELLE 2009 ensimmäistä talouden sopeuttamissuunnitelmaa.
Laman seuraukset alkavat näkyä Vihdissä. Ensimmäiseksi se näkyy taloudessa ja joudumme vähentämään kuluja tai lisäämään tuloja. Säästöjä tehtäessä pitää huomioida niiden vaikutukset pitkällä tähtäyksellä.
Mikäli säästöjä ei nyt kohdisteta oikein, niin laman seuraukset tulevat näkymään esim. lasten ja nuorten lisääntyvänä pahoinvointina. Edellisen laman seurauksia korjaamme vieläkin.
Ensimmäisenä ei ole järkevää säästää lasten opetuksesta ja ruuasta.

Sivistyskeskuksen alueella on sivistysjohtajan esityksen mukaan tarvetta lisätä tuntikehystä luokkamuotoiseen erityisopetukseen 50 viikkotuntia. Käytännössä se tarkoittaa kahden uuden erityisluokan perustamista syksyllä 2009. Viime syksystä luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilasmäärän arvioidaan lisääntyvän 45 oppilaalla.
Mistä tähän lakisääteiseen opetukseen tarvittavat rahat/tunnit otetaan? Kunnanjohtajan esitys oli, että erityisopetukseen tarvittava lisämääräraha 35tuhatta euroa otetaan kokonaan perusopetuksen 1-6 luokkien opetuksen tunneista.

Päätökset perusopetuksen tuntimääristä tähän mennessä:
TA varattu vuodelle 2009 5714 viikkotuntia
4.2. Rehtoreiden esitys 5962
31.3. Sivistysjohtajan esitys lautakunnalle 5705
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös 31.3. äänestyksen jälkeen 5755 viikkotuntia
6.4. KJ:n esitys KH:lle 5498
KOK (3) + Keskustan (1) jäsenen esitys oli 5606, mutta äänestyksen jälkeen KH päätös oli sama kuin ltka:ssa eli 5755 viikkotuntia,
20.4. KH:ssa kunnanjohtaja esitti uudelleen vähennystä perusopetuksen viikkotuntimääriin, jolloin KH äänestyksen jälkeen päätti vähentää 50 viikkotuntia (vuodessa 1900 opetustuntia) eli KH:n päätös on 5705 viikkotuntia ja tätä esitetään nyt kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Viikkotuntiero rehtoreiden ja kunnanjohtajan alkuperäisen esityksen välillä oli 464 tuntia viikossa.
Kunnanhallituksen täytyi äänestää kahdesti perusopetuksen säästöistä.
Perusopetuksen 1-6 luokkien rehtoreiden esitys tarvittavista tunneista on 3133 ja sivistysjohtaja esittää omassa ehdotuksessaan vain 3066 tuntia, joten vajaus oli alunperin jo 67 viikkotuntia. Kuitenkin oppilasmäärän vuodesta 2008 vuoteen 2009 arvioidaan 1-6 luokilla kasvavan 37:llä.

Mikäli valtuusto ei anna lisämäärärahaa perusopetukseen, alakoulujen jako- ja tukiopetustunnit vähenevät huomattavasti. Tämä tarkoittaa opetuksen laadun heikkenemistä, mikä kohdistuu ensisijaisesti äidinkieleen ja matematiikkaan. Mitä tästä seuraa? Erityisopetuksen tarve kasvaa, koska heikoimpia oppilaita ei pystytä alaluokilla tukemaan riittävästi. Erityisopetuksen tarve lisääntyy yläkoulussa sekä myös lukiossa ja ammattikoulussa. On muistettava, että erityisopetus on huomattavasti kalliimpaa kuin normaaliluokkaopetus. Lasten ja nuorten opetuksesta ei ole järkevää säästää. Tilastojen mukaan Vihdissä käytetään jo nyt opetustunteihin vähiten rahaa verrattuna lähikuntiin.
Viime vuonna erityisoppilaiden oppilasmäärätavoite oli 7 %, mutta toteutunut tilanne oli 9,4 %. Tämä erityisoppilaiden kasvu Vihdissä on seurausta Vihdin alhaisesta perusopetuksen viikkotuntimääristä 1-6 luokilla. Mitä enemmän vähennetään alakoulujen tunteja, sitä enemmän tarvitaan myöhemmin erityisopetusta.

Hallintokeskuksen ruoka ja siivoustulosalueelta esitetään ruokalistojen muutoksilla saatavan säästöä 30.000 €. Tämä tarkoittaisi sitä, että ravintosuosituksiin ei sitouduttaisi ja aterian laatu heikkenisi Vihdissä.
Tällä hetkelläkin kouluruuasta on jo vähennetty esim. hedelmät, juurespalat, puuropäivien leikkele jne. Nyt esitetään vielä lisää puuropäiviä, vältettäisiin kokolihatuotteita, näkkileipä tulisi ruislevän tilalle ja henkilökunnalle ei tarjottaisi ollenkaan erityisruokavalioruokia.

Tärkeämpää olisi seurata, kuinka paljon ruokaa menee hukkaan siksi, kun sitä ei syödä johtuen ruuan raaka-aineesta ja laadusta (valmistustapa) ja onko kuljetettavan ruuan määrä osattu laskea oikein. Laman aikana on tärkeää, että tarjoamme yhden ravitsevan aterian päivässä päiväkoti- ja koululapselle.

Edellä olevat seikat huomioiden Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä esittää/kannattaa, että sivistyskeskuksen koulutuksen tulosalueelle 1-6 luokkien opetukseen lisätään 35.000 € ja että ruokapalvelujen 30.000 €:n säästöä ei toteuteta ruokalistamuutoksin. Muut talousarviomuutokset hyväksymme kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 27.4.2009 Nummelanharjun koulun peruskorjauksen hankesuunnitelma

Vihdin Puolesta ViPu-valtuustoryhmän puhe/ AB

Olemme käsittelemässä Nummelanharjun koulun peruskorjauksen hankesuunnitelmaa. Ensinnäkin täytyy lausua kunnanjohtajalle sekä teknisenkeskuksen viranhaltijoille kiitokset kyseisen hankkeen nopeasta käsittelystä, jotta saisimme valtion elvytysbudjetista rahaa kosteus- ja homevaurioituneen koulun perusparantamiseksi.

Itse hankesuunnitelma meidän ryhmän mielestä ei ole vielä valmis. Siinä on vielä monia epäselviä kohtia kuten perusparannettavat neliöt ja niiden sisältö. Hanke edellyttää vielä lisätutkimuksia rakennuksessa. Keittiötilat koko kunnassa pitäisi tarkastelle koulussa jo olevien henkilöidenkin näkökulmasta, jotta vältyttäisiin kalliilta kuljetuskustannuksilta.

Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä kannattaa lämpimästi Nummelanharjun koulun korjaamista/rakentamista kuntoon ja lisämäärärahan hyväksymistä hankkeelle. Esitämme kuitenkin valtuustolle hyväksyttäväksi ponsiesitystä keittiötiloista.

<- Takaisin alkuun

Valtuusto 09.03.2009 Valtuusto aloitteiden käsittely

Vihdin Puolesta ViPu –valtuustoryhmän puhe/AB

Nyt on käsiteltävänä 38 valtuustoaloitetta ja vain 13 kuntalaisaloitetta.

Esitys on, että annetut selvitykset ja toimenpiteet valtuustoaloitteiden johdosta hyväksyttäisiin. Useissa toimenpiteissä ehdotetaan, että Karviainen jatkaa asian käsittelyä ja aloite on loppuun käsitelty, mutta miten jatkovalmistelut tulevat tiedoksi Vihdin kuntaan tai kuntalaisille.

Muutamassa kohdassa mainitaan, että aloitteen asia otetaan palveluverkon käsittelyn yhteydessä keväällä ¨2009 ja aloitteen käsittely on kesken, joten uusi palveluverkon käsittely tulee ratkaisemaan muutaman valtuustoaloitteen.

Mutta valtuustoaloite vuodelta 2008 no 11 asuntopoliittisen strategian laadinnasta, todetaan loppuun käsitellyksi, vaikka sille ei ole vielä tehty mitään konkreettista vaan ilmoitetaan , että vuonna 2009 se laaditaan kunnan strategiatyön yhteydessä. Esitämme, että aloitteen käsittely on kesken.

Samoin valtuustoaloite vuodelta 2005 no 2 hotellin saamiseksi Nummelaan esitetään loppuun käsitellyksi, vaikka neljästä eri hotelli vaihtoehtopaikkakaavasta vain kolmeen annetaan selvitys. Aloite ei voi olla loppuun käsitelty ennen kuin se on käsitelty kokonaisuudessaan, joten esitämme, että aloitteen käsittely on kesken ja saamme koko aloitteelle vastauksen.

Olisi tärkeää, että kuntalaisten ja valtuutettujen aloitteisiin suhtauduttaisiin vakavasti ja aloitteet käsiteltäisiin mahdollisemman nopeasti.

Edellä olevat seikat huomioiden Vihdin Puolesta ViPu -valtuustoryhmä esittää, että valtuusto toteaisi edellä mainittujen aloitteiden käsittelyn olevan kesken.

<- Takaisin alkuun